Isolla höngällä Puuroosiin
Ryyspoksi-näytelmässä ja toimittaja Juha Hagelbergin uudessa kirjassa.
Eeva Kauppinen
”Lähin äiti ruotsiin kun ei täällä oo mulle mittää haukkuvat syntisäkiksi ja rököäijän poijaksi ja vaikka miksi. Eikä oo koskaa rahhaa eikä kunnon ruokaa eikä kamppeita. Pennasen Artun kans lähettiin... Mennään vissiin Puuroosiin.”
Pudasjärveläislähtöinen Alpo Puhakka kirjoitti näytelmän Purolehdon perheestä ja asutustilallisten kyläyhteisöstä, joka alkaa 1960-luvun Ruotsin-muuttoliikkeen myötä harventua nuoremmasta päästä.
Näytelmän nimi on Ryyspoksi. Se esitetään viisi kertaa Pudasjärven siirtolaisuusviikolla.
Perheen vanhin poika Tauno jättää äidille kirjeen keittiöön. Nuoriso haluaa lähteä paremman elämän perässä luvattuun lännen maahan, kun kotipaikka ei elätä.
– Lähtijät olivat parhaassa työ- ja sikiämisiässä olevaa porukkaa. Siten ne tavallaan veivät myös tulevat lapset mukanaan, Puhakka sanoo.
Alkoholiin menevä isä Aarne kiroaa näytelmässä Taunon lähtöä:
”Helevetin oppikoulu, sen se nyt sitte sai aikaan. Puuroosin perkele. Sinnehän ne näkkyy kaikki nuoret lähtevän. Mikä helevetin paratiisi se on se Puuroosi.”
– Se on tragedia, kun ainoa työkykyinen lähtee eikä ole hankkimassa toimeentuloa perheeseen. Se on kipiä paikka, ehkä häpiäkin, Puhakka selittää.
– Mutta sitten toiset olivat hyvillään, että onneksi ne lähtee, eivätkä jää tänne nurkkiin. Lähtipä minne hyvänsä, kun ei elämisen mahdollisuuksia ollut.
Tapahtumat perustuvat Puhakan mielikuvitukseen. Vaikka on Sarakylässä 1956 syntyneellä teatterimiehellä itselläänkin kokemuksia ja muistoja tuolta ajalta.
Ryyspoksi on hänen mukaansa kertomus lähtemisestä, jäämisestä, toivosta, ikävästä ja selviämisestä.
Puhakka pohjusti näytelmäänsä toimittaja Juha Hagelbergin tuoreesta kirjasta löytyvillä faktoilla ja tilastotiedoilla. Kirja Kun Pudasjärvi Ruotsiin lähti julkistetaan perjantaina 7.7. Pudasjärven markkinoilla.
Pudasjärveltä lähti Ruotsiin hurjimpina vuosina 1970-luvun taitteessa yli 800 asukasta. Jopa kokonaisia kyliä tyhjeni. Se jätti paikkakunnalle trauman, jota ei ole tätä ennen käyty läpi.
Hagelbergin 320-sivuiseen kirjaan antoi kuviaan ja kertomuksiaan yli 120 henkilöä.
Ihmisillä oli valtava tarve kertoa kokemuksistaan ennen kuin muistitieto häipyy historian hämärään, tekijä havaitsi.
– Kun yhdet lähtevät, jää toisille ikävä, ja toisille enemmän liikkumatilaa, Ryyspoksin ohjaaja-käsikirjoittaja Alpo Puhakka toteaa.
– Siellä oli monenlaisia kohtaloita. Minunkin kavereistani moni on jo nuorena mennyt maan alle, kun ei elämä Ruotsissa onnistunut. Mutta olisiko se onnistunut täälläkään, jos luonne on semmoinen, että viihtyy mieluummin hauskassa kuin työssä.
Pärjäämistä haittasi myös kielitaidon puute.
– Työllä pystyi sosiaalisen elämän korvaamaan, Puhakka pohtii.
Purolehdon Tane on ahkera. Hän hommaa auton ja pykää omaa taloa. Autot ja ryyspoksit olivat modernin ajan airuita.
– Tulotaso oli Etelä-Ruotsissa nelinkertainen tänne verrattuna. Monet kotkotukset tulivat sinne paljon aikaisemmin. Ei täällä vain tiedetty, mikä on ryyspoksi.
Kotona lomilla kävijät toivat näytille maailman ihmeitä ja leveilivät menestyksellään.
– Hevonen on häst, pappi on präst, suola on salttia ja kylymä kalttia. Niin opettivat kieltä ummikoille Ruotsiin menneet lomiensa aikoina, naureskelivat alentuvasti harvoille vanhoille varpusillemme ja mosseille kiiltävien ooppeleiden, volvojen ynnä muiden hienouksien vierellä. Kopisuttelivat kummaksemme piukoissa lakanahousuissaan puukengillään kapteeninlakki hauskasti kallellaan. Emmekä me tienneet, olimmeko heille kateellisia vai onnellisia heidän puolestaan, ehkä sekaisin molempia, Alpo Puhakka kirjoittaa näytelmän esipuheessa.
Ruotsin Suomi-seuroista suurin oli 1953 perustettu Boråsin Suomi-seura. Parhaimmillaan 70-luvulla seuraan kuului yli tuhat jäsentä.
– Ei voi väheksyä niitä muutoksia, joita väestönosan lähtö yhteisöstään on saanut aikaan, yhtä lailla lähtöpaikassaan kuin rantautumispaikassaan, Puhakka huomauttaa.
Ryyspoksi saa ensi-iltansa Koskenhovissa Pudasjärvellä 7.7. kello 18. Muut esitykset 8.7. ja 9.7. kello 14 ja 18.
Lisää verkossa.
Katso kuvagalleria. kaleva.fi
Artikkelin lähde Kaleva 04.07.2017.