Tiskijukat luottavat houseen ja teknoon

Dj-musiikkiin vihkiytyneelle paikalle
on Oulussa tilausta.

Anssi Juntto

Kynnys ryhtyä dj:ksi, suomalaisittain tiskijukaksi, on madaltunut digitaaliteknologian kehityksen ja hintojen laskun myötä.

Enää ei tarvitse hankkia kahta levysoitinta ja kerätä vuosikausia vinyylejä saadakseen keikkasetin kasaan. Levysoitinten sijaan työvälineinä ovat yhä useammin tietokoneet ja dj-kontrollerit, vaikka ne eivät vanhan liiton tiskijukkien mieleen olekaan.

– Oulussa on paljon dj:tä, mutta sellaisia paikkoja on tällä hetkellä aika vähän, joissa tyypit pääsisivät soittelemaan, ja jotka olisivat nimenomaan tehty siihen dj-meininkiin, alan konkari Juhani Oivo kertoo.

Erityisen suuri menetys oululaiselle dj-kulttuurille oli Never Grow Oldin lopettaminen viime syksynä. Siellä tiskijukkien antaumuksella valikoimaa musiikkia oli tarjolla melkein joka ilta.

– Neveri oli matalan kynnyksen paikka mennä käymään ja kuuntelemaan biisejä, kun sinne ei ollut edes pääsymaksua. Tällä hetkellä Oulussa ei vain ole paikkaa, jossa olisi niin laadukasta klubi- tai dj-tarjontaa, elektronisen musiikin artisti-dj Topi Paananen myöntää.

Itsekin Never Grow Oldissa monia klubeja pyörittänyttä Oivoa harmittaa, että siellä aikanaan kulkeneet edelleenkin päivittelevät, kun paikkaa ei enää ole. Haihattelun sijaan hän kehottaa ihmisiä käymään niissä paikoissa, joissa Never Grow Oldista tutut tiskijukat nykyään soittavat.

– Club Bamako on jatkanut 45 Specialissa, ja on varmasti tulossa muitakin klubeja, joissa vanhat Neverin dj:t soittavat vähän Neverin tyylistä musaa, esimerkiksi minun ja Tiskijukkapekan The Reach Kolon patiolla. Voi olla, että dj:t soittavat uusilla klubeilla myös vähän eri tyyppistä musiikkia, mutta ehkä sieltä löytää uusia tyylivirtauksia omaankin elämään, Oivo sanoo.

– Siitähän se on kiinni, käyvätkö asiakkaat niissä illoissa ja niissä baareissa. Jos eivät käy, klubit lopettavat ja baarit menevät kiinni. Pitää supportata sellaista meininkiä, mitä haluaa.

Oululaiset tiskijukat soittavat tietysti monenlaista musiikkia. Tämän hetken kuuminta tyyliä kysyttäessä Paananen kehuu Oivon soittamien house- ja teknosettien uponneen viime aikoina yleisöön erinomaisesti.

– Minusta juuri se house- ja teknomeininki on elektronisen musan saralla ainakin tietynlaisen alakulttuurin keskuudessa ollut kovimmassa huudossa, ja tuntuisi, että se reflektoi tännekin, Paananen toteaa.

Oivo on samaa mieltä.

– Olen ajatellut, että se soundi toimii täällä, koska jengi käy paljon Berliinissä. Siellä house ja tekno soivat joka paikassa, ja sitä kautta ne muuttuvat normaaleimmiksi sellaisillekin, jotka eivät ole olleet house- ja teknopäitä, hän pohtii.

– Toisaalta en tiedä, miettivätkö kaikki genreittäin. Iso osa jengistä tulee varmasti vain bileiden perässä. He haluavat pitää hauskaa ja kuulla hyvää tanssittavaa musiikkia.

Tiskijukat ovat luonnollisesti kiinnostuneita siitä, mitä kollegat pyörittävät ja käyvät parhaansa mukaan kuuntelemassa heidän soittoaan.

– Yleensä dj:t ovat tyyppejä, jotka ovat ajan tasalla ja perehtyneet diipisti siihen omaan musiikkiinsa. On siistiä kuulla sellaista, joka on intohimoinen nimenomaan siitä tiettyä tyyliä kohtaan, vaikka se ei itselle niin omaa tyyliä olisikaan, Oivo toteaa.

– Totta kai sitä käy mielellään tsekkailemassa ja supporttaamassa. Nykyään ei vain tule yökerhossa niin paljoa pyörittyä, kun on paljon omia keikkoja. Mutta silloin kun tulee, ne ovat yleensä dj-iltoja, Paananen selvittää.

FAKTA

Oulussa muutama kesäklubi

Juhani Oivo eli J-Honey aka Jayday soittaa levyjä vakituisesti Alataajuus-klubilla Sport-Itissä ja Elektornissa Tähtitornin kahvilassa.

Elektroni viettää viisivuotisjuhliaan huomenna perjantaina.

Uutuusklubi The Reach aloittaa Kolon patiolla heinäkuussa. Isännöimällään Monday Mayhem -kesäklubilla Oivo soittaa vasta päättäjäisissä. Hän on myös yksi Qstockin Rytmirannan dj:istä.

Topi Paananen eli Somepoe on yksi Alataajuus-klubin kolmesta residentti-dj:stä. Sen lisäksi Paananen soittelee ja keikkailee eri klubeilla ja tapahtumissa, muun muassa
Qstockin Rytmirannalla.

Paananen myös puuhaa Time Tunnel -tapahtumaa Youth Control dj’s -porukan kanssa.

Teknoon ja houseen keskittyvä Club Mint (Rummers’ Club), afrikkalaiseen rytmimusiikkiin erikoistunut Club Bamako (45 Special), bailumusaa dancehallista reggaetoniin ja hiphopiin tarjoileva Club Malibu (45 Special), soulin, funkin ja diskon hiteille omistettu Funky Monkey (45 Special) ja eri tanssimusiikin genrejä pyörittävä Makia Meininki (Makia).

Juhani Oivo (vas.) haalii musiikkia seuraamalla tiettyjen nettilevy-
kauppojen valikoimia ja kuuntelemalla niiden uusia julkaisuja. Topi Paanaselle suurin uuden musiikin ja inspiraation lähde on Sound-cloud, sillä hän soittaa paljon julkaisematonta nuorten tekijöiden materiaalia.

Läpileikkaus dj-kulttuurista

Anssi Juntto

45 Specialin maanantai-iltojen kesäklubi Monday Mayhem on tarjonnut laajan läpileikkauksen oululaisesta dj-kulttuurista vuodesta 2007 saakka. Tosin ihan ensimmäisenä kesänä se kantoi silloisesta Weekend Massive -klubista johdettua Monday Massive -nimeä.

Monday Mayhemin idea on ollut alusta asti sama: dj:t vaihtuvat joka kerta, ja samana iltana saattaa kuulla ihan eri musiikkityylejä.

– Olen koittanut ottaa dj:itä laajalti ja vähän eri porukoista. Pyrin olemaan klikkiytymättä samoihin piireihin, mutta kyllähän se helposti menee siihen, että tulee otettua sellaisia, jotka tietää ja tuntee. Vaikka tietäisinkin jonkun tietyn dj:n olevan olemassa, yhteystietojen etsiminen vaatii kovan työn, klubia alusta asti isännöinyt Juhani Oivo kertoo.

– Dj:t aina kysyvät ohjeistusta, että minkä tyyppistä musiikkia Mayhemissä pitäisi soittaa. Olen sanonut, että mielellään bailumusiikkia, mutta muuten olen antanut ihan vapaat kädet. Genrellä ei ole väliä.

Tämän kesän mittaan Monday Mayhemissä kuullaan monenlaista rytmi- ja tanssimusiikkia aina reggaesta ja räpistä funkin kautta houseen ja sellaisiin moderneihin tyyleihin, joilla ei vielä edes ole genrenimiä.

Creative Commons -lisenssi

Artikkelin lähde Kaleva 14.7.2016.