Tervan tenho ja voimat
Entisajan kansa uskoi vakaasti tervaan: ”Kaikki mitä teet, tee tervan kanssa.”
Terva, tervankusi ja pikiöljy auttoivat vaivoihin: kengänhieromista ihottumiin. ”Pikiöljyllä paranee, vaikka olis keskeltä poikki – muttei terva mieltä käännä, sysi sytele syväntä.”
Eeva KauppinenOn uskottu, että tervalla on väkeviä voimia ja vaikutuksia. Tervaa, tervakusta ja pikiöljyä käytettiin kansanlääkinnässä ihmisten ja eläinten rohtona. Tervan voimasanalla seisautettiin veri ja käärmeet. Tervalla tai tervavedellä karkotettiin pahat henget, karjaa ahdistelevat pedot ja hyttyset. Tervalla kyllästettiin veneet, voideltiin sukset ja nahkatuotteet.
Terva oli vahva elementti. Siitä todistavat monet kansanrunot, sanonnat ja loitsut.
Moni on kuullut, että jos ei terva, viinaa ja sauna auta, niin sitten kaivetaan hauta. Tauti on kuolemaksi.
Kotimaista tervaa tarvitaan maassa vielä tänä päivänäkin noin 300 paanukatteisen kirkon ja tapulin, muiden perinteisten rakennusten sekä puuveneiden hoitoon.
– Kymmenen kuution tervahaudasta valuu noin 150–200 litraa tervaa, tervahautoja rakentamassa ollut Erkki Pöyskö Ylikiimingistä kertoo.
– Tervaa kysytään esimerkiksi omiin tarpeisiin puuveneiden kyllästämiseen. Soittoja tulee pitkin maata. Hevosmiehet käyttävät tervavettä ja tervankusta nykyäänkin hevosten kavioihin ja selän päälle hyttysten karkottamiseen.
Suomen Kansan Vanhat Runot sisältävät paljon tervakytköksiä. Tässä kokoelmassa on tallessa suurin osa muistiin kirjoitetusta alkuperäisestä kalevalaisesta kansanrunoudesta ja kansanuskomuksista.
– Terva tuoksuu voimakkaasti. Se on näyttänyt hyvältä ja tehoavalta aineelta ylimalkaan, selittää Juha Nirkko, Suomalaisen kirjallisuuden seuran arkistotutkija.
– Helppo ajatella, että se suojaa niin esineitä kuin ihmisiä. Etenkin ihonhoidossa terva on ollut tunnustettua niin kansanlääkinnässä kuin koululääketieteessä. Taikka siitä jalostettu pikiöljy.
Jos ei mieli ole tervaa parempi, niin se taitaa olla sysimusta.
Kansanperinteen kerääjä, kirjailija Samuli Paulaharju julkaisi 1914 kirjan
Ruusuksi sanottiin sitä, kun ”tulimaahinen ampui pään puoleen”. Ruusuun tehtiin lääke, jossa oli yhdeksänlaista ainetta: roppavoita, tulikiveä, nasinanmarjoja, katajanmarjoja, tupakkia, ruutia, alunaa, merihiiltä eli vahingonvalakian hiiltä ja tervaa.
Muhoslainen sananlasku sanoo, etten huoli sinusta, vaikka kahen maailmassa oltaisiin ja tervaruukki kolmantena.
TervasTiima-viikkoa vietetään Ylikiimingissä 1.7.–10.7. Tervahaudan ladonta alkaa maanantaina 4. heinäkuuta. Sytytysjuhlaan 5.7. kello 18 saapuu myös Museoviraston väkeä. TervasTiiman koko ohjelma löytyy osoitteesta http://www.tervasvesainen.fi/ Turkansaaressa ei tänä vuonna sytytetty tervahautaa. Erkki Pöyskö ja Matti Koistinaho Ylikiimingistä antavat tynnyritervan polttonäytöksen ulkomuseon alueella 18. elokuuta.
Turkansaaressa heinäkuun alussa 1976. Tervan valumisen kannalta suppilon muoto on tärkeä. Arvi Tolonen poltti tervahautaa poikiensa Jaakon, Kallen ja Aapelin kanssa Puolangalla vuonna 1963.
Perinne uhkaa katketa ja terva-innovaatiot hautautua
Eeva KauppinenSuomessa on tällä hetkellä käynnissä talkoot kotimaisen mäntytervan tuotannon pelastamiseksi. Euroopan kemikaalilainsäädäntö Reach edellyttää markkinoille tuotavien kemikaalien – myös mäntytervan – rekisteröintiä 1. kesäkuuta 2018 mennessä.Rekisteröinnin kustannukset ovat 200 000 euroa.
– Suomalaiset tervantuottajat ovat pääasiassa pientuottajia. Heillä ei ole mahdollisuuksia kustannusten maksamiseen, Kemianteollisuus ry:n johtaja ja Eläköön terva -yhdistyksen puheenjohtaja Juha Pyötsiä toteaa.
– Jos mäntytervaa ei rekisteröidä takarajaan mennessä, sen valmistus muuttuu EU-alueella lainsäädännön vastaiseksi. Alle tonnin tuottavat tahot eli lähinnä tervaa tynnyrissä polttavat harrastajat saavat jatkaa harrastustoimintaansa kuten ennenkin.
Suomen kulttuurirahasto, Svenska kulturfonden ja Kirkkohallitus ovat jo myöntäneet yhteensä 125 000 euroa tukea Eläköön terva – Rädda tjäran -hankkeelle.
Pyötsiä muistuttaa, että mäntyterva oli suomalaisen vientiteollisuuden ensimmäinen menestystuote.
– Moderni arkkitehtuuri on löytänyt tervan ominaisuudet ja kauneuden julkisivujen pintakäsittelyssä. Jos mäntytervaa ei rekisteröidä, menetämme tulevaisuuden tervainnovaatioiden mahdollisuudet.
Artikkelin lähde Kaleva 1.7.2016.