Suurilla hankkeilla vauhtia satamaan

Raahen satamassa odotetaan tulevaisuudessa toteutuvien Fennovoiman ydinvoimalan ja Mustavaaran Kaivos Oy:n metallituotetehtaan lisäävän liikennettä tulevien vuosien aikana.

Helge Murtovaara

Raahe

Raahen sataman tulevaisuuden näkymät ovat myönteiset, luonnehtii satamajohtaja Kaarlo Heikkinen.

– Isoja hankkeita on tulossa lähialueille ja peräti satamaan. Odotamme niitä toteutuviksi.

Satamassa on parin vuoden ajan kehitetty varastokenttiä ja uusittu asvalttia sekä täytetty viime vuonna neljä hehtaaria uutta kenttää, jota on päällystetty tänä kesänä.

Investoinnit luovat entistä paremmat mahdollisuudet teollisuuden sekä vienti- ja tuontiyritysten kuljetuksille, esimerkiksi Fennovoiman ydinvoimalan rakentamiseen liittyville kuljetuksille.

Lapaluodon satamassa on kaukolämpölinja, joten tarvittaessa satamaan on mahdollista rakentaa lämmitettävää varastotilaa.

– Meillä on etuna se, että olemme lähin satama. Matkaa Hanhikiven niemelle on noin 25 kilometriä. Voimme tarvittaessa olla ydinvoimalarakentamisen logistinen keskus, HUB-satama.

Toinen iso asia on Mustavaaran kaivoksen metallituotetehdas. Satamassa on tällä hetkellä 25–30 hehtaaria vapaata kenttäaluetta, joka voidaan vuokrata yhtiölle.

– Se alue löytyy Raahen syväsataman vierestä. Mustavaaran Kaivos Oy tekee selvityksiä ja Raahen kaupunki asemakaavoitusta. Meillä on kaikki valmiudet olemassa siinä vaiheessa, kun yhtiö tekee päätöksiä hankkeestaan.

Mustavaaran Kaivos Oy:n toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi kertoo tehdashankkeen kannattavuusselvityksen etenevän suunnitelmien mukaisesti, samoin kuin kaavoitusprosessin ja ympäristövaikutusten arvioinnin.

– Tavoitteena on saada selvitykset valmiiksi siten, että rakentamispäätös pystytään tekemään vuoden 2017 ensimmäisen neljänneksen aikana, Pitkäjärvi sanoo.

Metallituotetehtaan rakentamisaika on kaksi vuotta. Tuotannon käynnistys ajoittuu suunnitelmien mukaan vuodelle 2019.

– Tehdas työllistää alueella, tuo kaupunkiin toimintaa sekä liikennettä satamaan, Heikkinen sanoo.

Raahen satama on jo viime vuodesta lähtien valmistellut yhdessä ruotsalaisten satamien, Luulajan ja Oxelösundin, SSAB:n, ESL Shipping -varustamon kanssa Bothnia Bulk -hanketta.

Ylikansallisessa hankkeessa pyritään luomaan ja kehittämään paremmat edellytykset Itämeren alueen ympäristöystävällisille irtokuljetuksille.

Satamilla on Heikkisen mukaan omia hankkeita, joilla parannetaan satamien toimintaa, ympäristöystävällisyyttä ja turvallisuutta.

– Raahen satamassa syväsatama-allasta laajennetaan, jotta myöhemmin liikenteeseen tulevat isommat alukset pystyvät paremmin operoimaan syväsatamalaiturissa ja -altaassa.

Hanke kestää vuoden 2018 loppuun saakka. Edellytyksenä on, että EU tekee päätöksen hankkeen rahoituksesta.

– EU-käsittelyssä hanke on edennyt myönteisesti. Asia tulee päätöksentekoon heinäkuun aikana.

Satamaan on hankittu uusi öljyntorjuntakontti, joka sisältää muun muassa erilaisia imeytysaineita ja 600 metriä uutta puomikalustoa.

– Satamassa on nyt 900 metriä öljyntorjuntapuomia, jolla pystytään eristämään oma alue mahdollisesti saastuneelle vedelle ja keräämään öljy pois.

Sataman kulunvalvontaa kehitetään ja tehostetaan. Uutta aitaa valmistui yli 1,4 kilometriä.

Fakta

Perämeren toiseksi suurin

Raahen sataman viime vuoden kokonaistavaraliikenne oli 5,57 miljoonaa tonnia.

Tavaraliikenne oli Kokkolassa 5,72, Oulussa 3,46, Kemissä 1,92, Torniossa 2,89, Pietarsaaressa 0,86, Vaasassa 1,22 ja Kalajoella 0,476 miljoonaa tonnia.

Gibraltarin lipun alle rekisteröity rahtialus Transforza hakemassa sahatavaraa Raahen satamasta. Sahatavaraliikennettä oli satamassa viime vuonna lähes 82 200 kuutiometriä.

Tulevaisuudessa Perämeren satama?

Helge Murtovaara

Raahe

Satamajohtaja Kaarlo Heikkisen oma näkemys on, että 10–15 vuoden päästä on ehkä olemassa Perämeren Satamat Oy, jonka alla toimii useampia satamia.

– Omistajathan asian päättävät, mutta luulen, että tähän suuntaan tullaan menemään. Se luo vahvuutta, investoinnit ja hankkeet ovat selkeämmin mietittyjä.

Kilpailu Etelä-Suomen ja Pohjois-Suomen satamien sekä myös Suomen, Baltian ja Venäjän satamien välillä on kovaa.

– Kilpailuun pitää varautua ja satamilla täytyy olla kykyä vastata haasteeseen, Heikkinen toteaa.

Kun matka Keski-Eurooppaan on 2–3 vuorokautta, kuljetukset täytyy hoitaa kustannustehokkaasti ja jäänmurto pitää olla hyvin hoidettua.

Heikkisen mielestä jäänmurto on valtion tarjoama palvelu, joka tulee hoitaa samalla tavalla kuin maanteiden talvikunnossapito ja auraus.

– Pohjois-Suomen teollisuuden kannalta on tärkeää, että satamat toimivat ympäri vuoden eikä teollisuudelle tule ylimääräisiä kustannuksia verrattuna kilpailijoihin.

Creative Commons -lisenssi

Artikkelin lähde Kaleva 5.7.2016.