Satuhieronta opettaa lapsen rauhoittumaan

Oululainen Sanna Tuovinen on kehittänyt satuhieronnan,
joka auttaa lapsia rentoutumaan kosketuksen ja tarinan avulla.

Myönteinen kosketus voi tutkimusten mukaan laskea lasten stressitasoa ja vähentää aggressiivista käytöstä.

Jenni Räinä, teksti
teija soini, kuva

Saan elää ihmettä, pohtii usein oululainen Sanna Tuovinen.

Tuoviselle ihme on vaikkapa erään seitsemänvuotiaan pojan äidin kirje. Kirjeessä äiti kiittää, kuinka hän on Tuovisen kehittämän satuhieronnan avulla löytänyt jälleen yhteyden poikaansa. Aiemmin aggressiivisen lapsen levoton käytös on vähentynyt, ja äiti on nähnyt lapsessaan uuden puolen.

Ihme on meluisa päiväkotiryhmä, joka hiljenee hierontatuokioon ja jatkaa sen jälkeen sopuisana leikkejään.

Satuhieronnassa tarinat ja mielikuvat yhdistetään kosketukseen ja kevyeen hierontaan. Satu kuvitetaan lapsen selkään esimerkiksi sivelyin ja painalluksin, tarinan tapahtumien mukaan.

Itseasiassa satuhieronta on vain yksi keino koskettaa lasta myönteisellä tavalla. Myönteisestä kosketuksesta on puolestaan suuri hyöty lapsen kehitykselle. Muun muassa ruotsalainen lääkäri ja tutkija Kerstin Uvnäs Möberg korostaa, kuinka kosketuksen erittämä ”mielihyvähormoni” oksitosiini laskee lasten stressitasoja ja lisää heidän kykyään toimia yhteistyössä.

Sanna Tuoviselle tärkeä oivallus hieronnan lapsilähtöisyydestä syntyi reilut kymmenen vuotta sitten. Eräänä kesäpäivänä tuolloin Kemissä asuneen Tuovisen ovikello soi. Oven takana seisoi kesälomalle naapuriin tullut vaaleahiuksinen Emilia. Emilia tiesi, että Tuovisella oli hieromapöytä, ja hän halusi kokeilla sitä.

Sanna teki Emilialle lyhyen, leikkimielisen hieronnan. Hän kertoi samalla satua, jossa seikkailivat hevoset. Kun hevoset laukkasivat, sormet askelsivat pitkin selkää. Auringon paiste oli lempeää käsien pyöritystä ja joen virtaus mutkittelevaa sivelyä selkää pitkin.

Seuraavana päivänä ovikello soi jälleen, ja oven takana seisoi jälleen hierontaan haluava Emilia. Sama toistui vielä kolmantena päivänä.

– Tuolloin huomasin, että sadun ja kosketuksen synergiassa on jotain todella mielenkiintoista.

Meni kuitenkin vielä muutama vuosi, että havainto ja aiemmin opittu jalostuivat satuhieronnaksi.

Oululaistunut Tuovinen päätti vuonna 2011 vihdoin uskaltaa, ja hän perusti Yrittäjien opintokeskuksen tuella Tarina ja kosketus Oy:n.

Nyt, viisi vuotta myöhemmin tuhannet varhaiskasvattajat ovat kuulleet luennon satuhieronnasta ja koulutuksen on käynyt 2 000 varhaiskasvatuksen ammattilaista. Vastaanotto on ollut erinomainen.

– Ihan kuin tätä olisi odotettu.

Tuovinen kirjoitti vuonna 2014 myös kirjan satuhieronnasta.

Tuoviselle on tärkeää, että satuhieronnasta on selkeää hyötyä. Jo aiemmin tutkimuksissa todettu aggressiivisuuden väheneminen ja empatian lisääntyminen on ollut silmin nähtävissä päiväkotiryhmissä.

– Toverillinen kosketus nostaa kynnystä negatiiviseen vuorovaikutukseen ja jättää pysyvän muistijäljen. Uskon, että systemaattinen sosiaalisten taitojen opettelu on ratkaisu myös kiusaamiseen.

Satuhierontaa voi soveltaa kotiarjessa. Tuovinen muistuttaa, että on tärkeää laskea välillä älylaitteet käsistä ja keskittyä lapseen täysin.

Kun sadun kertoja kuvittaa satua käsillä sitä kertoessaan, hän tulee huomaamatta keskittymään itsekin juuri meneillään olevaan hetkeen.

– Satuhieronta voi tuoda koteihin läsnäolon ja rentoutumisen hetkiä, joissa lapsi saa jakamatonta huomiota ja hän tuntee olevansa turvassa.

Kosketus auttaa tyynnyttäviä hermoratoja syntymään, eli kosketuksen avulla aikuinen tukee lapsen rauhoittumisjärjestelmän kehittymistä.

– Jokainen rentoutumisen kokemus vahvistaa kykyä stressinhallintaan myös aikuisena. Se on valtavan suuri pääoma, Tuovinen painottaa.

Kosketuksen tärkeys on ymmärretty jo aiemmin Ruotsissa, jossa päiväkodeissa ja kouluissa kosketuksella on merkittävä rooli lasten sosiaalisten taitojen opettelussa.

Yhdysvalloissa ja Britanniassa lasten hierontaan ja koskettamiseen suhtaudutaan sen sijaan epäillen.

Antropologisissa tutkimuksissa on havaittu, että juuri vähäisellä myönteisellä koskettamisella on kielteisiä seurauksia. Maissa, joissa on vähän luonnollista koskettamista, syntyy helposti vääristyneitä koskettamisen muotoja. Lisäksi niissä esiintyy enemmän aggressiivista käytöstä, masennusta, ahdistusta ja keskittymisongelmia kuin maissa, joissa on vahvempi myönteisen koskettamisen kulttuuri.

– Lastenpsykiatri Jukka Mäkelä on pohtinut, voiko länsimaisen ihmisen henkinen pahoinvointi johtua juuri myönteisen kosketuksen puutteesta, Tuovinen sanoo.

Tuovinen korostaa, että myönteinen kosketus on lapselle nimenomaan turvatekijä.

– Kun lapsi oppii myönteisen koskettamisen, hän oppii erottamaan, jos kosketus ei tunnu miellyttävältä. Satuhierontaan pyydetään lapsen lupa ja lapsella on aina oikeus kieltäytyä. Näin lapsi oppii asettamaan rajoja koskettamiselle ja kunnioittamaan toisten rajoja.

FAKTA