Pyhäjoen aarreaitassa vilkas kesä
Perkiömäen tyhjennysmyynnin pelätään tarkoittavan liikkeen lopettamista.
Timo MyllykoskiPyhäjokiNähtävyys. Elämys. Ilmiö. Eräänlainen elävä museokin.
Asustetalo Perkiömäki on kaikkea tätä, ja paljon muutakin. Pyhäjoella 66 vuotta toimineen vaateliikkeen tarjonta on niin harvinaista, että kiivaimman retrobuumin aikaan Perkiömäeltä jouduttiin myymään jopa sovituskopin verhot.
– Sovituskopin verhot olivat niin retroa kangasta, että eräs oululaisnainen yritti monta kertaa ostaa niitä. Lopulta ne hänelle myytiin, liikkeessä vuodesta 1992 lähtien myyjänä työskennellyt Sirpa Viirret kertoo.
Moni on erehtynyt luulemaan Perkiömäkeä kirpputoriksi, mutta sitä se ei ole. Kaikki myynnissä olevat vaatteet, päähineet, kengät, kankaat ja ompelutarvikkeet ovat uusia – tai niin uusia, kuin 1970–90 -luvuilla tehtailta tulleet tuotteet nyt kymmeniä vuosia myöhemmin voivat olla.
Tänä kesänä asustetaloon on virrannut asiakkaita entistä kiivaampaan tahtiin, jopa bussilasteittain. Kun liikkeessä on samanaikaisesti parhaimmillaan 40–50 asiakasta, on se tiennyt Sirpa Viirretille työpäiviä, jolloin ei ehdi syömään.
– Pitää joustaa. Sellaisina päivinä juodaan vain vettä ja yritetään jaksaa, hän sanoo.
Oman lisänsä asiakasvirtaan on tuonut kasitien siltojen remontti Pyhäjoella. Kun valtatien liikenne kulkee nyt kiertotietä Pyhäjoen
keskustan kautta, aivan Perkiö-
mäen liiketalon edestä, poikkeaa moni ohikulkija hetken mielijohteesta tutustumaan liikkeeseen.
Suurempi syy on kuitenkin toukokuussa alkaneella tyhjennysmyynnillä, jonka aikana lähes kaikki tuotteet myydään 50 prosentin alennuksella. Viirret sanoo asustetalon tarjonnan tuntevia asiakkaita tulleen kaikkialta Suomesta siinä pelossa, että liikettä ollaan lopettamassa ja ovia sulkemassa lopullisesti.
Tyhjennysmyynti ei kuitenkaan tarkoita Perkiömäen loppuunmyyntiä. Vaikka kauppias Taimi Perkiömäki, 92, on vetäytynyt eläkkeelle eikä suvusta löydy liikkeelle jatkajaa, ei asustetalon lopettamisesta ole tehty vielä minkäänlaisia päätöksiä.
Ilmiö pyhäjokisesta vaateliikkeestä tuli 2000-luvun retrobuumin myötä. Kun ihmiset alkoivat kysellä 1960- ja -70 -lukujen vaatteita, alettiin Perkiömäellä tuoda vanhoja varastoja takaisin myymälään. Näiden vuosikymmenten vaatteet on nyt myyty kutakuinkin loppuun, mutta 1980- ja -90 -lukujen asusteita on vielä runsaasti jäljellä.
– On aivan eri asia saada sitä aitoa vanhaa ja vieläpä suomalaista laatua, kuin jotain uustuotantoa, Sirpa Viirret toteaa.
Tieto Pyhäjoelta löytyvästä retrotarjonnasta on kiirinyt liikkeessä asioineiden ihmisten levittämänä koko maahan.
Oma vaikutuksensa Perkiömäen maineelle on ollut myös Ivana Helsinki -vaatemerkistään tunnetulla Paola Suhosella. Hän asioi Perkiömäellä ensimmäisen kerran noin kymmenen vuotta sitten, ja ylisti sen jälkeen liikettä useissa haastatteluissaan.
– Ne jutut tekivät tehtävänsä, ja väkeä alkoi tulla Etelä-Suomesta, Viirret kertoo.
Asustetalon varastojen laajuus perustuu liikkeen 1950 perustaneiden Taimi ja Leevi Perkiömäen ajatukseen, jonka mukaan mitään ei kannata myydä väkisin pois.
– Myymättä jäänyt tavara on varastoitu hyvin. Mistään tuotteesta ei voi sanoa, ettei sitä kukaan koskaan osta, Sirpa Viirret sanoo.
Toukokuussa alkaneesta tyhjennysmyynnistä huolimatta Perkiömäellä riittää edelleen myytävää. Liikkeessä 24 vuotta myyjänä työskennellyt Sirpa Viirret kertoo varastoissa olevan vielä toinen myymälällinen pääasiassa talvikauden asusteita. Leevi ja Taimi Perkiömäki liikkeessään 2001. Taimin päivänä 1950 avattu Asustetalo Perkiömäki on toiminut nykyisissä tiloissaan vuodesta1968 lähtien.
liikkeessä jäljellä olevista 1970-luvun asusteista.
Artikkelin lähde Kaleva 23.7.2016.