Puu kulkee kuormittain Oulun satamiin
Holapan veljekset Utajärveltä ajoivat täysiä lasteja Vanajalla jo 1960-luvulla.
Puutavaran kuljettajilla oli tuona aikana tapana, että parimetriset puut lastattiin vielä poikittain kuorma-auton avolavalle.
Teuvo Holappa alkoi suunnata lastinsa kanssa ajan tavan mukaan usein Ouluun Toppilan satamaan, missä puukuorma siirrettiin alkuvaiheessa suurimmaksi osaksi miesten käsivoimilla laivoihin.
Hattupäiset miehet häärivät tummissa työvaatteissaan puulastien päällä ja täyttivät laivan kukkuroilleen. Toki pieniä nostureita käytettiin apuna.
Vanaja-merkkiseen kuorma-autoon Teuvo Holappa vaihtoi vuonna 1967.
Holapan poika Tapio Holappa kertoo, että uusi auto haettiin Vanajan autotehtaalta. Siinä oli peräkärry, ja sen kyytiin saatiin aikaisempaa enemmän kuljetettavaa. Puut käärittiin vaijereilla nippuihin, jotka lastattiin kyytiin pitkittäin. Autossa oli myös jo voimakkaampi nosturi.
Teuvo Holappa ajoi puutavaraa yleensä veljensä Pentti Holapan kanssa Kainuun tai Koillismaan suunnilta, muun muassa Utajärveltä, Puolangalta sekä Pudasjärveltä.
Tapio Holappa kertoo, että Vanajalla ajettiin myös lankkuja hirsimökkien rakennustarpeiksi Pohjois-Norjaan Altaan sekä Hammerfestiin. Niin ikään Etelä-Suomeen hirsimökkien aineksia vietiin.
Yhdestä Holapan veljesten lankkukuormasta pohjoisen maisemissa on valokuva Veteraanikuorma-autoseura ry:n internet-sivuilla osoitteessa http://www.vetku.fi/
– Vanajan hansikaslokerossa oli matkoilla kamera mukana ja isäukko tai hänen veljensä Pentti ottivat sitten aina kuvia missä liikkuivatkin, Tapio Holappa kertoo.
Vanha Vanaja on Holapalla edelleen ajokunnossa. Autoon laitettiin vuonna 1980 soralava. Rekisteristä se poistettiin 1994.
Tapio Holappa aikoo kunnostaa ja entisöidä autoa niin, että sillä kelpaa osallistua veteraanikuorma-autojen tapahtumiin.
Oulun ainoa vientisatama sijaitsi 1950- sekä 1960-luvulla Toppilansalmessa, joka oli nykyiseen satama-alueeseen verrattuna pieni ja ahdas paikka.
Toppilaan alkoi muodostua teollisuusalue 1800-luvun lopulla. Mallasjuomatehdas tehtiin 1864 sekä höyrysaha 1878. Rautatie satamaan vedettiin 1900-luvun alussa, jolloin kaupan liikkeet pystyttivät alueelle varastorakennuksia.
Kaksi myllyä Toppilan satama-alueelle rakennettiin 1920-luvulla. Sellutehdas Toppilaan tuli 1930-luvun alussa.
Toisen maailmansodan aikana Toppilan satama oli merkittävä sotilassatama, jota myös saksalaiset joukot käyttivät.
Oulu Oy sekä Otanmäki Oy rakensivat Toppilaan sodan jälkeen 1950-luvulla selluloosan, paperin sekä malmin vientisatamat.
Oulun nykyiseen satamaan jyrisee lähemmäs 150 puurekkaa päivässä tätä nykyä. Puusta keitetään sellua Stora Enson tehtailla nyt niin, että kattilat uhkaavat kuohua yli laitojen.
Myös paperitehtaan hienopaperilla riittää kysyntää, vaikka ihmiset hivelevät kännyköitään yhä enemmän ja enemmän läheisten ihmisten tai kuvalehtien sijasta.
Sahatavaraa Oulun sataman kautta kulkee tällä hetkellä myös ennätysmäärät.
Erityisesti kaukomaihin ja varsinkin Kiinaan meneviin laivoihin lastataan jatkuvasti sahattua puuta.
Puutavaran kuljetus kuorma-autoilla satama-alueelle lisääntyi sodan jälkeen ja vilkastui laajamittaiseksi 1960-luvulla, jolloin kuorma-autoilla kannatti ajaa puuta jo pidemmän matkan takaa.
Fakta
Alvar Aalto suunnitteli aikoinaan teollisuusalueen, jonka tunnetuimpia maamerkkejä oli korkea siilorakennus.
Toppilansalmeen tehtiin 1920-luvulla myös kaksi myllyä.
Toppilan sataman toiminta lakkasi vuonna 2012.
Puutavararekat toivat vientiin menevää puuta Toppilan satamaan. Vasemmalla Teuvo Holapan 1967 hankkima Vanaja täydessä lastissa. Oikealla on hieman vanhempi Volvo-merkkinen puutavara-auto. Teuvo sekä Pentti Holappa ovat käyneet puupinolla jossakin päin Puolankaa. Vanaja lähtee jyräämään lastissa kohti Oulun satamaa.
Artikkelin lähde Kaleva 10.7.2016.