Opintorahat viikatteella
Rainer Försti niitti Raatin kentän nurmen olympia-kesänä 1952.
Helge MurtovaaraRaaheNykyisin Raahessa asuva, eläkkeellä oleva opettaja Rainer Försti, 87, muistaa vielä erittäin hyvin Raatin uuden urheilukentän nurmikon niittourakan olympiakesänä 1952.
– Se oli kyllä suurempi urakka kuin etukäteen arvelin, mutta nuoruuden innolla se onnistui. En muista, kuinka monta iltaa urakassa meni, mutta joka tapauksessa enemmän kuin kaksi.
Maataloustyöt ja niittohommat olivat Förstille tuttuja jo kotiseudulta Etelä-Pohjanmaalta. Kauppiasisä antoi poikansa rengiksi maataloustöihin sukulaisille.
Raahen seminaarissa opettajaksi opiskeleva Försti sai kesätöitä Oulun Lyötyltä muurauslaastin tekijänä. Laastinteko oli kovaa työtä lapio ja kottikärry työvälineinä.
Työmaalla hän kuuli kaupungin mestarin kyselleen, löytyykö työmiehistä sellaista, joka osaisi ja haluaisi ruveta niittämään viikatteella Raatin urheilukentän nurmikon.
Ensimmäistä kertaa kylvetty nurmikko oli niin pehmeä, ettei koneilla ollut sinne mitään asiaa.
Ja kaupungin työmiehillä ei ollut intoa ryhtyä niittourakkaan.
– Kysyin, millä hinnalla nurmikon voisi leikata, ja hinta oli mielestäni hyvä, Försti muistelee.
Kannustimena Förstillä oli kova tarve tienata opiskelurahoja, koska opintolainat olivat siihen aikaan kiven alla.
Niittourakkansa Försti aloitti illalla, kun hän selvisi laastinteosta. Kenttä oli yli hehtaarin kokoinen ja niittolaisi oli yli sata metriä pitkä.
Raskaaksi niittourakan teki kuuma kesä. Urakan aikana kului monta kotikaljapulloa.
– Aurinko paistoi vielä illallakin niin kuin kupari, Försti luonnehtii Pentti Haanpäätä lainaten.
– Asiaa hankaloitti vielä se, että viikatetta piti hioa ehtimiseen. Viereinen Koskikatu oli vielä osaksi sorapintainen ja liikenne nosti pölyä kentälle.
Försti kävi kaupungilla kyselemässä sotaväessä olevilta tutuilta nuorilta miehiltä, haluaisivatko he tulla kaveriksi tienaamaan.
– He kävivät katsomassa työmaata ja punoivat vain päätään.
Mestari kävi katsomassa valmistunutta urakkaa ja totesi työn kelvolliseksi. Kun Försti valitti mestarille työn raskautta, mestari korotti hieman palkkiota.
– Oulusta tienasin kuitenkin hyvät rahat talven varalle.
Sotaväessä mietinnässä oli kunnallisalalle opiskeleminen, koska kunnanjohtajien virkoja oli tulossa paljon.
Kotipitäjässä yksi kaveri ehdotti opettajan töitä vuodeksi, koska siitä saa täyden palkan.
Kun Försti työskenteli opettajana Puolangalla, tuli mahdollisuus hakeutua poikkeuskoulutukseen joko Kemijärvelle tai Raaheen.
– Miesopettajista oli pulaa, koska se oli ammattiryhmä, josta kaatui eniten väkeä.
Opettajaksi Försti valmistui Raahen seminaarista vuonna 1954.
– Haimme sellaisia opettajan virkoja, joissa saisi mahdollisimman korkean syrjäseutulisän.
Lähimpänä oli Pudasjärvi, jossa Försti toimi opettajana lähes 43 vuotta.
– Minun kouluni hajotetaan, kun Pudasjärvelle valmistuu hirsikoulu.
Raahesta Förstit hankkivat kesäpaikkansa 1960-luvulla. Eläkkeelle jäätyään he muuttivat vaimon, Maija-Liisa Förstin, kotikaupunkiin Raaheen vuonna 1997.
– Pudasjärveltä kävimme lasten kanssa Raatissa seuraamassa kisoja. Mitäpä Raatissa voisi muuta tehdä kuin katsella kisoja.
Fakta
Valmistui opettajaksi Raahen seminaarista vuonna 1954.
Opettajana Puolangalla Kotilan koululla yhden vuoden.
Pudasjärvellä opettajana Suvannon ja Kurenalan koululla lähes 43 vuotta. Jäi eläkkeelle rehtorin virasta vuonna 1989.
Förstit muuttivat Raaheen vuonna 1997.
Harrastaa lukemista ja musiikkia. Käy Hopeataurissa laulattamassa ikätovereitansa.
Raahelainen Rainer Försti hoitaa kesämökkinsä pihaa Ruottalossa viikatteella. Viikate teroitetaan luonnollisesti Kuusamon liipalla. Kalevan arkistokuva Raatin urheilukentän rakennustyömaalta lokakuussa vuonna 1951.
Artikkelin lähde Kaleva 6.7.2016.