Nunnat toivat luostarin Ouluun
Ouluun on muuttanut katolisia nunnia, jotka asuvat Koskelassa kerrostalossa.
Niina HentiläOuluKoskelassa sijaitsevan kerrostalon ovessa lukee Rakkauden lähetyssisaret. Oven tulee avaamaan sisar Katariina Sienalainen, joka on pukeutunut samaan tapaan kuin äiti Teresa: valkoiseen kaapuun, jota reunustavat siniset raidat.
Yhdysvalloista kotoisin oleva sisar ottaa vieraat hymyillen vastaan.
Hän on muuttanut Ouluun touko–kesäkuun vaihteessa yhdessä kahden muun sisaren kanssa. Sisar Angelina on kotoisin Albaniasta ja sisar Thèrése Sri Lankasta. Heidän lisäkseen Ouluun on tulossa vielä yksi nunna, sisar Gemma, joka on kotoisin Filippiineiltä.
Sisaret ovat tänäkin aamuna heränneet kello 4.40 rukoilemaan, laulamaan ja soittamaan kelloja.
– En tiedä, mitä naapurit ajattelevat asiasta, sisar Katariina Sienalainen sanoo.
Oulussa ei ole aiemmin asunut katolisia nunnia. Sisaret toivovat voivansa pian muuttaa katolisen kirkon lähelle omakotitaloon, joka voisi toimia heille luostarina.
Kerrostaloasunto on lisäksi aavistuksen pieni nunnien tarpeisiin. Kolmen huoneen asunnosta yhdestä huoneesta on tehty kappeli, yhdestä ruokailutila ja yhdestä makuuhuone.
Ouluun sisaret päätyivät moninaisten vaiheiden kautta.
Sisar Angelina ja sisar Katariina Sienalainen ovat olleet Suomessa tammikuusta lähtien, sisar Thèrése maaliskuusta. He palvelivat ensin Helsingissä, mutta luostarin lopetettua toimintansa sisaret tulivat Ouluun.
– Ei ole tavatonta, että luostari suljetaan, jos koetaan, että alueella ei ole paljon tehtävää. Oulun katolinen seurakunta kasvaa. Täällä on toivottu pitkään, että alueelle tulisi myös nunnia.
Katolisen kirkon Rakkauden lähetyssisaret -sääntökunta jaetaan kahteen ryhmään: aktiivisiin toimijoihin ja kontemplatiiviseen haaraan. Aktiiviset sisaret pitävät huolta köyhistä. He jakavat muun muassa ruokaa ja vaatteita. Kontemplatiivisen haaran jäsenet, joita Oulussa asuvat nunnatkin edustavat, keskittyvät ihmisten henkiseen hyvinvointiin.
– Olemme täällä rukoilemassa Oulun ja koko maan ihmisten puolesta. Suomessa ei ole paljon köyhyyttä, mutta monesti ihmiset, joilla on paljon tavaraa, ajautuvat kauemmaksi Jumalasta. Meille on kerrottu, että koska Suomessa on pimeää, sillä olisi jotain tekemistä ihmisten masennuksen kanssa. Täällä on myös yksinäisyyttä.
Nunnat käyvät joka päivä messussa, lisäksi pappi tulee kaksi kertaa viikossa nunnien luokse. Yhden päivän viikossa he ovat pyhittäneet kotona rukoilulle.
– Käymme myös muutamana päivänä viikossa ulkona ihmisten luona. Ihmiset ovat katsoneet meitä aika pitkään. Juttelemme vastaantulijoiden kanssa tai käymme ihmisten kotiovella. Meille voidaan myös soittaa, sisar Katariina Sienalainen sanoo.
Nunnat opiskelevat itsenäisesti suomea, mutta he toivoisivat, että voisivat saada opetusta.
– Meille sanottiin, että Helsingin ja Oulun murre ovat täysin erilaisia, mutta me emme huomaa eroa, sisar nauraa.
Sisaret elävät vaatimattomasti. Heillä ei ole televisiota, radiota tai omia matkapuhelimia ja käytännössä ainoastaan kaksi vaatekertaa, joista toinen on päällä, toinen pesussa.
– Äiti Teresalle oli tärkeää, että jos haluaa palvella köyhiä, täytyy ymmärtää köyhiä.
Fakta
Sääntökunnan nunnat antavat kolme lupausta: köyhyydestä, naimattomuudesta ja kuuliaisuudesta.
Vuonna 1950 paavi tunnusti Rakkauden lähetyssisaret viralliseksi sääntökunnaksi.
Sääntökunnan avustuskeskuksia on perustettu yli 400 eri puolille maailmaa.
Suomessa sääntökunta aloitti toimintansa vuonna 1999.
Sisar Katariina Sienalainen (vas.), sisar Thèrése ja sisar Angelina ottavat kengät pois astuessaan Koskelan kerrostaloasunnon yhteen huoneeseen pystytettyyn kappeliin.
Artikkelin lähde Kaleva 7.7.2016.