Mitä Oulussa luetaan juuri nyt?
Kesäisin Oulun kaupunginkirjaston romantiikkahyllyt lainataan tyhjiksi.
Kaupasta ostetaan dekkaria ja pokkaria.
Anni HyypiöOuluMistä on oululaisen suosima kesäkirja tehty?
Hyytävästä tai sydäntäläpättävästä aiheesta, kovasta mediapöhinästä, lempeistä neuvoista ja tutusta kirjailijanimestä. Näin voi päätellä Oulun ja lähikuntien kirjastojen varauslistojen kärkisijoja tarkastellessa.
Aikuisten osaston varatuimpien top 10 -listalla ovat Enni Mustosen Ruokarouva, Tommi Kinnusen Lopotti, Kati Hiekkapellon Tumma, Jojo Moyesin Jos olisit tässä, Samuel Bjørkin Minä matkustan yksin, Anneli Kivelän Katajanmäki kahden vaiheilla, Marko Lönnqvistin Elämäni gangsterina, Marie Kondon KonMari: siivouksen elämänmullistava taika, Maaret Kallion Lujasti lempeä ja Karin Slaughterin Kaunokaiset.
Mustosen alias Kirsti Mannisen Ruokarouva on historiallisen Syrjästäkatsojan tarinoita -romaanisarjan neljäs osa ja 547 varauksella kevyesti listan kärjessä. Oululaisten suosikkilistalta löytyy lisäksi kolme dekkaria (Hiekkapelto, Bjørk, Slaughter), kaksi hyvin suosittua elämäntaito-opasta (Kondo, Kallio), kaksi kevyttä romaania (Kivelä, Moyes) ja yksi raflaavan kohteensa vuoksi kovasti huomiota saanut elämäkerta (entinen Cannonball-jäsen Lönnqvist).
Kesäasiakkaiden makuun on siis kevyt ja viihdyttävä lukemisto.
– Kesä näkyy kirjastoissa niin, että romantiikkahyllyt tyhjenevät, summaa Oulun kaupunginkirjaston kokoelma- ja tietopalveluiden palvelupäällikkö Heidi Karhu.
Tutut nimet Kallio, Lönnqvist, Mustonen, Kondo ja Moyes löytyvät myös Suomalaisen kirjakaupan myydyimpien listalta. Niiden seurassa ovat lisäksi Reijo Mäen viimeisin Vares-dekkari Hot dog ja sydäntäsärkevän nuorisodraaman mestarin John Greenin Teoria Katherinesta.
– Se, että kirjailijan nimi näkyy mediassa, vaikuttaa todella paljon myyntiin. Esimerkiksi Moyesin kirjoja on myyty nyt todella paljon Kerro minulle jotain hyvää -elokuvasovituksen vuoksi. Bloggaaja Henriikka Rönkkösen Mielikuvituspoikaystävästä jouduttiin keväällä myymään hetken ajan ei-oota, kun kysyntä oli niin kovaa, kertoo myyjä Maiju Lappalainen Oulun Suomalaisesta kirjakaupasta.
Stereotypioissa on lisäksi edelleen vinha perä: dekkaria ja pokkaria myydään kesällä oululaisille kilokaupalla.
Romantiikka ja rötösherrat eivät riitä oululaiselle: hän haluaa myös oppia uutta.
Muiden maiden kulttuuri kiinnostaa kesällä tavallista enemmän, ja matkaoppaat ja erilaiset kartat ovat suosittuja, kertoo Oulun kaupunginkirjaston kirjastonhoitaja Ritva Harmainen.
Osa asiakkaista tiedustelee kirjastosta teoksia, jotka ovat painuneet mieleen talven aikana, vaikkapa ystävän kanssa keskustellessa tai mediasta bongattuna.
Näihin kirjoihin halutaan tutustua kesällä, kun on enemmän aikaa. Tämän vuoksi moni myös nappaa mukaansa harrastekirjoja talvella aloitetun käsityön tai nikkaroinnin päättämiseksi tai kokonaan uuden harrastuksen aloittamiseksi.
Harmaisen kokemuksen mukaan kesä muuttaa myös kirjaston käyttötapoja. Kesällä kirjaston virallisuusaste on pienempi kuin talvella.
Kirjasto koetaan palveluna, johon voidaan tulla nautiskelemaan ja tutustumaan kirjojen maailmaan – hyvässä seurassa, totta kai.
– Kesällä isovanhemmat tekevät lastensa kanssa kirjastoretkiä. Kirjastoon tullaan yhdessä käymään mummon tai vaarin kanssa, lainataan papan kortille, käydään kahviossa ja tutustutaan paikkoihin. Myös vanhempien ja lasten yhteiset käynnit ja ajanvietto lisääntyvät kesällä, Harmainen selvittää.
Oulun kaupunginkirjaston lasten ja nuorten osastolla työskentelevän kirjastonhoitaja Jenni Kemppisen suositus kesälukemiseksi on J.K.Rowlingin uudet kuvitetut painokset saanut Harry Potter -sarja.”Kesä ja kirja kuuluvat yhteen”
Anni HyypiöKirjakauppaliiton toimitusjohtaja Katriina Jaakkola ihmettelee pessimistisimpiä ennusteita kirjan kuolemasta. Kirjan kuolema tuntuu erityisen kaukaiselta kesällä, lukemisen kulta-aikana.– Kesä ja kirja kuuluvat yhteen, se on selvää. Kun lähtee lomalle, onhan se helpompaa jättää pokkari pyyhkeelle iPadin sijaan, Jaakkola nauraa.
Oulussa kirjakauppa-ala ei kuitenkaan voi järin paksusti: keskustassa on tällä hetkellä vain yksi varsinainen kirjakauppa. Jaakkola pitää sitä valitettavana, muttei löydä sille yhtä selitystä, vaikkakin ”markettien kirjamyynnillä on voinut olla osansa”.
– Usein kirjakaupan lopettaessa puolet sen myynnistä siirtyy muihin kanaviin ja puolet häviää – vähemmän kirjakauppoja tarkoittaa vähemmän ostettuja kirjoja ja erityisesti vähemmän monipuolisia laajan valikoiman kirjoja.
Jaakkolan mukaan markettien kirjamyynti on kirjakaupoille sekä hyvä että huono asia. Toisaalta kirjakaupat hyötyvät siitä, että kirjoja ylipäänsä on kuluttajien arjessa esillä. Marketit kuitenkin ostavat kustantajilta samoja nimikkeitä suuria määriä ja saavat ne siten muita halvempaan hintaan. Siksi marketit voivat myydä osaa kirjoista kirjakauppoja halvemmalla hinnalla.
Artikkelin lähde Kaleva 18.7.2016.