Kuituhampusta halutaan tienestiä
Hampusta toivotaan uutta välikasvia Tyrnävän siemen-perunapelloille.
Anna-Mari KilpijärviTyrnävällä kokeillaan tänä kesänä kuituhampun tuottamista. Hampusta toivotaan uutta välikasvia siemenperunatuotannon pelloille.
Suomessa kuituhamppua on viljelty aiemminkin, mutta kasvi on ollut pois käytöstä muutaman vuosikymmenen ajan. Öljyhampun viljely on yleisempää, sitä viljellään muun muassa elintarviketuotantoa varten.
IItä-Suomen yliopiston ja Juankosken yhteisessä Kuituhampun kokonaisvaltainen käyttö -hankkeessa pyritään kartoittamaan hampun kokonaisvaltainen hyödyntäminen, hankkeen vastuullinen johtaja, professori Reijo Lappalainen kertoo.
Kuituhamppua on mahdollista hyödyntää monin eri tavoin. Kuitua on mahdollista käyttää esimerkiksi komposiittien valmistuksessa. Lappalaisen mukaan komposiittimateriaaleja voidaan hyödyntää autoteollisuuden parissa.
Hampusta voidaan myös jalostaa esimerkiksi biohiiltä, jota voidaan hyödyntää kasvualustoissa ja vedensuodatuksessa. Hampusta saatavia hienokemikaaleja taas olisi mahdollista hyödyntää esimerkiksi kasvintorjunnassa tai lääketuotannossa.
– Nyt on sopiva aika hakea kuituhampun erilaisia käyttötarkoituksia, sillä kulutustottumukset ovat muuttuneet. Tavaroilla ei ole vain taloudellis-teknillistä arvoa, vaan myös kierrätys huomioidaan, Juankosken elinkeinoasiamies Liisa Jokela kertoo.
Lappalaisen mukaan luonnonkuitujen käyttö onkin ollut kasvussa eri tuotannonaloilla. Esimerkiksi autoteollisuus on Euroopassa sitoutunut käyttämään uusiutuvia luonnonmateriaaleja.
Suomen siemenperunakeskus (SPK) lähti mukaan hankkeeseen, sillä hampun uskotaan parantavan perunanviljelyn kannattavuutta.
– Olemme etsineet viljelykiertoon sopivia kasveja viljojen lisäksi. Kuituhamppu on loistava vaihtoehto, sillä se parantaa maan rakennetta, SPK:n kehityskoordinaattori Anu Kankaala kertoo.
Tyrnävän lisäksi kuituhamppua kasvatetaan Juankoskella.
Kuituhamppu kuohkeuttaa maata ja nostaa ravinteita, sillä se kasvattaa vahvan juuriston. Osa kasvin biomassasta myös palautuu peltoon, jolloin osa ravinteista palautuu maaperään, joten se myös lisää humusta maaperässä.
Monoviljely aiheuttaa maaperän köyhtymistä, mikä taas aiheuttaa eroosiota. Tyrnävällä se on näkynyt keväisin hiekkamyrskyinä. Humusta tarvitaan sitomaan maaperää, SPK:n toimitusjohtaja Paula Ilola summaa.
Hänen mukaansa kuituhamppu on ekologinen valinta, sillä voimakaskasvuisen kasvin myötä pelloilla ei tarvitse käyttää torjunta-aineita. Kasvi torjuu kestorikkoja kuten valvattia ja ohdakkeita. Kuituhampusta ei ole myöskään löydetty kasvitauteja.
Kuituhamppua viljellään Tyrnävällä puolen hehtaarin alalla SPK:n sopimusviljelijän Linnunradan tilalla. Tilalla on aikaisempaa kokemusta hyötyhampun kasvatuksesta, sillä siellä kasvatetaan myös öljyhamppua.
– On kiinnostava nähdä, onko sillä maata parantava vaikutus. Ensi keväänä kylvämme samalle alalle perunaa, jotta näemme onko perunan sadossa eroa. Aikaisemmin olemme viljelleet siinä ohraa, viljelijä Jyrki Siira kertoo.
Siemenperunatuotannossa viljelykierrossa perunan jälkeen on pidettävä kaksi välivuotta.
Paula Ilolan mukaan kuituhamppu voisi olla viljelijöille myös tuottava välikasvi, sillä kuidun lisäksi viljelijät voisivat ryhtyä myymään kuitumassan lisäksi myös siemeniä. Ohra ei hänen mukaansa ole kovin tuottoisa välikasvi.
Fakta
Öljyhamppu jää kasvussa hieman matalammaksi, noin puolitoista metriä korkeaksi.
Kuituhamppu voidaan korjata joko syksyllä tai keväällä. Keväällä istutettu kasvusto saa jäädä peltoon talveksi kevätkorjuuta varten.
Kuidun lisäksi hampusta voidaan käyttää varressa olevaa puu-
maista päistärettä.
Hamppukuidulla on monia hyviä ominaisuuksia. Se on vahva kuitu, joka kestää vetoa. Se on hengittävä materiaali, joka myös kestää kosteutta hyvin.
Hamppukuitua voidaan käyttää muun muassa rakennusten eristeissä, kuivikkeena ja tekstiileissä. Suomalainen HempRefine jalostaa hamppukuitua biokomposiittien ja rakennuseristeiden raaka-aineiksi.
Suomessa viljeltäviä kuitu- ja öljyhamppuja ei voi käyttää päihtymistarkoituksessa.
Kuituhamppu voi kasvaa jopa neljä metriä korkeaksi. Parhaimmillaan kasvunopeus voi olla jopa viisi senttiä päivässä. Toukokuun lopulla istutettu kasvi on jo korkeampi kuin Kanerva Siira. Vaikka kuituhamppu näyttää hyvin samanlaiselta kuin kannabinoideja sisältävä sisarlajinsa, ei kuituhamppua voi käyttää päihtymistarkoituksessa.
Artikkelin lähde Kaleva 15.7.2016.