Korttelibileet Oulun Kalliossa

Titta på Tuira on uusi, peittelemättömän hipsteri katu-
tapahtuma kaikenikäisille.

Asukaslähtöisestä korttelijuhlasta aiotaan tehdä vuosittainen tapahtuma.

Eleonoora Riihinen

Ensi lauantaina Tuiran Punavihreässä kuplassa juodaan pienpanimo-oluita ja trimmaillaan partoja. Kyseessä on Tuiran ja mahdollisesti koko Oulun ensimmäinen urbaani korttelijuhla Titta på Tuira.

Punavihreä kupla syntyy Tuiran torille, kirjaston ja Valtatien väliin jäävälle aukiolle, jonka olemassaolosta ei tiedä moni paikallinenkaan. Tuiralainen sarjakuvataiteilija ja tapahtuman toinen pääjärjestäjä Lauri Ahtinen selittää, mistä kuplassa on kyse.

– Niin olen nimennyt tämän torin, jonne toivottavasti syntyy lauantaina täydellinen punavihreä kupla. Tavoitteena on mahdollisimman cooli, swägi ja hipsteri meininki, Ahtinen sanoo ja virnistää.

Korttelijuhlan tapahtumia riittää aamusta yöhön asti, ja maksutonta ohjelmaa on Tuiran torin lisäksi muun muassa Tuiran rannassa, Sinisessä talossa, Tuiran kirkossa ja Pub Merikulmassa.

Runsaassa ohjelmistossa on muun muassa proosapiknik, kaupunkilaistyöläisten basaari, kirpputori, monikulttuurisuuskeskustelua, etnistä ruokaa, sanataidetta, satutunti sekä saunamaraton.

Illan päätösklubilla Joku Paikallinen Pubissa soittaa oululaisbändi Villi Huhu.

Tarkoitus on tehdä vapaaehtoisvoimin järjestettävästä katujuhlasta vuosittainen tapahtuma. Tapahtuman tuottaja Hanna Jakku kertoo, että sen esikuva on helsinkiläinen katufestivaali Kallio Block Party.

Kuten esikuvansakin, Titta på Tuira keskittyy paikalliseen kaupunkikulttuuriin, eikä ole siinä mielessä tavallinen kyläjuhla. Korttelibileet juhlistavat kokonaista kaupunginosaa, ja sen ytimessä on tuiralaisuus.

– Oulu tarvitsee kaupunginosan, jossa on lähes samat palvelut kuin keskustassa. Tuira on tällainen monimuotoinen urbaaniuden kehto, jota ilman Oulu olisi pahanen maalaiskylä. Tuira on Oulun Kallio, Jakku sanoo.

Idea korttelifestivaaleista syntyi viime syksynä. Jakku ja Ahtinen halusivat tehdä tapahtuman, joka innostaisi heidän kaltaisiaan kulttuurista kiinnostuneita nuoria perheellisiä aikuisia.

Jakun mukaan ohjelmaa lähdettiin kokoamaan asukaslähtöisesti, ja siinä haluttiin huomioida kaikki ikäryhmät sekä maahanmuuttajat.

Festivaali sai Oulun kaupungilta pienen, 1 000 euron avustuksen. Paikalliset tahot, kuten Tuiran asukastupa ja kirjasto, lähtivät innokkaasti järjestelyihin mukaan.

Katujuhla liittyy myös Hanna Jakun päivätyöhön, sillä hän työskentelee EU-rahoitteisessa hankkeessa, joka keskittyy kuntalaislähtöiseen kaupunkikehittämiseen.

– Ihmiset ovat aika arkoja järjestämään tällaisia tapahtumia. Pikkuhiljaa on kuitenkin alettu ymmärtää, että kaupungin ei tarvitse järjestää kaikkea, vaan kaupunki olemme me asukkaat, Jakku sanoo.

Jakun mukaan vakiintuneiden kulttuuritoimijoiden rinnalle syntyy yhä enemmän yhteisöllisiä ja omaehtoisia kulttuuritoimijoita, kuten esimerkiksi Välivainion Tukikohta.

Eläväinen kaupunkikulttuuri on huomattava vetovoimatekijä. Sen kehitystä hidastaa se, että moni nuori kulttuuriaktiivi muuttaa Oulusta Etelä-Suomeen toteuttamaan visioitaan. Sitä vaihtoehtoa on pohtinut myös Hanna Jakku.

– Välillä tulee sellainen olo, että täällä on jumissa ja että täällä ei tapahdu mitään. Eikä mitään tapahdukaan, jos ei itse järjestä. Siksi haluttiin tehdä tämä tapahtuma. Katufestivaalin tarkoitus on elävöittää kaupunkikulttuuria, jotta täällä olisi kivempi asua, Jakku sanoo.

Artikkelin lähde Kaleva 6.7.2016.