Auringonpaistetta ja lasten leikkejä

Teemanäyttely Lasten leikit esittelee Paavo Tolosen valoisia lapsikuvia.
– Lapset edustavat kesää ja tulevaisuuden iloa, Tuure Holopainen kertoo.

Eeva Kauppinen

Pellavapäinen poika istuu lattialla ja katsoo suurin silmin suoraan kohti. Ruskea nahkakenkä on sivussa lattialla, kengännauha repsottaa auki. Pikkuisen oikea käsi näprää jo toisen kengän parissa.

Varpaat tahtovat vapaiksi jalkimien puristuksesta.

Tämän Paavo Tolosen teoksen nimi on Yksin (1974).

Tolosen lapsiaiheista on koottu teemanäyttely Lasten leikit Kulttuurikeskus Pohjantähteen Pudasjärvelle.

Pudasjärvellä pitkään vaikuttanut kuvataiteilija ja lukion kuvaamataidon opettaja kuvasi paljon lapsia maalauksissaan.

– Paavo Tolonen maalasi lapsiaiheita itseasiassa lähes koko uransa: 1960-luvulta 2000-luvulle, tietää kulttuurineuvos Tuure Holopainen, Paavo Tolosen säätiön näyttelyvastaava.

– Lapsitöiden painopisteet ovat taiteilijan kehitysaluerealistisella kaudella, joka ulottuu 1970-luvun alusta 1980-luvun alkupuolelle, sekä 2000-luvun alussa.

Lähes kaikki lapset Tolosen maalauksissa ovat tunnistettavia.

– Hän maalasi paljon omia lapsiaan ja sukulaisten lapsia, myöhemmin lastenlapsia, ja pyysi myös naapureiden lapsia malleiksi, Tuure Holopainen ja säätiön asiamies Birgit Tolonen kertovat.

Tolosen maalauksissa lapset saavat olla lapsia. Heidät nähdään apuna aikuisten askareissa tai omien leikkiensä parissa.

Rannalla lapiot uppoavat hiekkaan. Pikkupoika uittaa kaarnalaivaa. Toiset nikkaroivat porukalla puuautoja. Lettipää on päässyt pyykkipäivänä ripustamaan vaatteita narulle äidin mukana.

Yleensä lapset eivät näytä huomaavaan heitä ikuistavaa maalaria. Mutta lapsenlapsi Siina katsoa tikottaa häntä erikoislähikuvassa Pikku-Siinan sininen katse (2008). Se on syntynyt vuotta ennen taiteilijan kuolemaa.

Teoksessa Lapsuuden kuvat edesmennyt Kemin taidemuseon intendentti Pekka Rönkkö vertaa Maria Wiikin pastellityötä Yksin kotona (1908) ja Paavo Tolosen Yksin-maalausta:

”Lapsia on kuvattu kuvataiteessa mielellään leikkivinä tai nukkuvina. Mutta myös apua tarvitsevina, jopa kerjäläisinä, huutolaisina, ja uudemmassa taiteessa ongelmalapsina. Toisaalta lasten elämänkokemukset voivat olla eri aikakausina hyvinkin samankaltaisia kuten Maria Wiikin ja Paavo Tolosen eri vuosisadoilla samasta aiheesta tekemät maalaukset osoittavat.”

Paavo Tolosen taiteessa väritkin muuttuvat kirkkaammiksi, kun sivellin luonnostelee lapsia.

Etenkin kehitysaluerealistisella kaudella Tolosen lapsikuvilla oli Tuure Holopaisen mukaan ihan oma merkityksensä.

– Kehitysaluerealistinen kausi on sellaista siniharmailla ja ruskeilla sävyillä tehtyä, vähän pysähtynyttä aikaa. Lapsikuvat muodostavat kontrastisen parin tälle muuten alakuloiselle kehitysaluerealistiselle ympäristölle.

– Lapset edustavat kesää ja tulevaisuuden suuntautuvaa iloa. He ovat lähes aina auringonpaisteessa ja iloisissa leikeissä.

Lapsia löytyy myös Tolosen sakraalitöistä, esimerkiksi Puolangan kirkon alttaritaulusta.

Teemanäyttely Lasten leikit on esillä Kulttuurikeskus Pohjantähdessä Pudasjärvellä 10.7.–31.8. Näyttelyn avaa 10.7. kello 14 taiteilijan poika Marko Tolonen. Kulttuurineuvos Tuure Holopainen kertoo näyttelyn kuvista.

FAKTA

Paavo Tolonen

Kuvataiteilija, kuvaamataidon opettaja. Syntyi Kemijärvellä 1936, kuoli Pudasjärvellä 2009.

Opiskeli Vapaassa taidekoulussa 1955–56 ja Suomen taideakatemian koulussa 1957–60. Opettajia mm. Unto Pusa ja Sam Vanni, muotokuvamaalausta hänelle opetti Tapani Raittila.

Asettui opintojen jälkeen Pudasjärvelle.

Kuvataiteilijana teki sekä paikallisesti että valtakunnallisesti arvostetun uran.

Valtion taidepalkinto 1975.

– Ihmiset rakastavat maalausta Kevätaamu (1981), jossa pikkupoika on aamupissalla ulkoportaalla tohvelit jalassa, PaavoTolosen säätiön näyttelyvastaava, kulttuurineuvos Tuure Holopainen kertoo. Kalevan kokoelmista koottu taidenäyttely vieraili Pudasjärvellä lokakuussa 1983. Taiteilija Paavo Tolonen kertoo teoksestaan Yksin (1974) näyttelyyn tulleelle Jenni Mäntykentälle. Yksin on jälleen Pudasjärvellä.

Pohjantähti kokonaan kulttuurille?

Eeva Kauppinen

Pohjantähti sijaitsee kolmisen kilometriä Pudasjärven ydinkeskustasta Ouluun päin. Oven pieleen on ripustettu kyltti: Kulttuurikeskus Pohjantähti.

– Rakennus on aikanaan rakennettu tietohallinnon tarpeisiin. Nyt kun niitä koulutustarpeita ei enää ole, on lähdetty pohtimaan, mitä rakennukselle voisi tehdä, Pudasjärven kaupungin kulttuuriohjaaja Birgit Tolonen kertoo.

– Meidän mielessä tämä on kulttuurikeskus, hän selittää kylttiä.

Pohjantähti-rakennuksen toinen siipi on kulttuuritoimen hallinnassa. Toisesta siivestä löytyy Oulunkaaren toimistopalveluita.

– Haaveissa olisi saada koko talo, molemmat siivet, näyttelykäyttöön etupäässä. Kuvataidehan on Pudasjärven vahvuus. Kulttuurineuvos Tuure Holopainen on tehnyt käyttösuunnitelman koko talosta. Toisessa siivessä olisi vaihtuvien näyttelyiden tila ja toisessa Paavo Tolosen näyttelyiden tila.

Tänään siellä avautuu Paavo Tolosen teemanäyttely Lasten leikit.

– Taloon pitäisi saada enemmän kulttuurisisältöjä ja matkailuakin tukevaa toimintaa, Birgit Tolonen toteaa.

– Jos rakennuksessa sijaitsevaan auditorioon tehdään pieniä muutoksia, sinne saadaan pikkasen vajaat sata paikkaa. Kiertävä elokuvannäyttäjä käy jo siellä pääasiassa talvisaikaan. Tänä kesänä elokuvanäytöksiä kokeillaan myös heinäkuussa.

Siipeä, johon Tolosen näyttely on rakennettu, ei ole suunniteltu alunperin näyttelykäyttöön.

– Olemme saaneet siihen oikeanlaiset ripustussysteemit. Mutta valaistus on vielä puutteellinen, vaikka toimii kohtuullisesti.

Creative Commons -lisenssi

Artikkelin lähde Kaleva 10.7.2016.