5G:n jälkeen jotakin uutta
Langattomat tietoliikenne-yhteydet monimutkaistuvat jatkuvasti.
Pasi KlemettiläOuluOulun yliopiston tietoliikennetekniikan professori Matti Latva-aho on hyvillään. Ensi vuoden alusta alkava akatemiaprofessuuri antaa hänelle mahdollisuuden täyspäiväiseen tutkimukseen seuraavaksi viideksi vuodeksi.
– Nyt pystyy täysillä katsomaan tutkimuspuolta. Ja onhan tässä 17 vuotta tullut hallintoratasta pyöritettyä ja se työ ei ole vähenemään päin.
Akatemiaprofessorina Latva-aho keskittyy tutkimustyössään suuritaajuuksisiin langattomiin tietoliikennejärjestelmiin ja 5G-teknologian kehittämiseen.
Latva-aho on itse ollut vuodesta 1993 yliopistolla tutkijana. Hänen mukaansa tutkijoiden rooli on aina katsoa uusia asioita ennen teollisuutta. Siinä vaiheessa kun teollisuus pistää 5G:ssäkin ison rattaan standardisoinnissa pyörimään, tutkijoiden täytyy kääntää katsetta jo tulevaan.
Latva-aholla on selvät sävelet siitä, että tutkimista riittää vuosiksi eteenpäin.
Lähetystaajuudet ja kaistanleveydet kasvavat koko ajan. Yhteysvälit vääjäämättä lyhenevät ja tukiasemaverkoista tulee tiheämpiä.
– Iso haaste on siinä, että 5G:n jälkeisessä ajassa ehkä 15–20 vuoden päästä järjestelmät muodostuvat aivan älyttömän monimutkaisiksi. Miten se saataisiin tehtyä yksinkertaisesti?
5G-kehitys käy Latva-ahon mukaan nyt kuumana. Yliopiston tutkimus tukee yritysten tekemisiä.
– Ja sitä ei voi vähätellä, että kun me tutkimme asioita, me samalla koulutamme asiantuntijoita, joista suurin osa siirtyy teollisuuden palvelukseen.
5G on ollut pari vuotta isommin puheenaiheena. Sen on sanottu saavan standardit vuoden 2020 tiimoilla ja myös tosielämän toteutuksensa.
Latva-ahon mielestä aikataulu näyttää yllättävän hyvin pitävän kutinsa.
– Pari vuotta sitten oltiin aika skeptisiä, mutta kyllä teollisuus vaan painaa hiileen. Teollisuus käy keskenään verhojen takana koko ajan keskustelua siitä, millainen järjestelmän pitäisi olla, että he saavat mahdollisimman nopeasti standardointivaiheen vietyä läpi.
5G on Latva-ahon mielestä kaupunkialueiden teknologiaa. Hän ei usko maastossa olevan tukiasemaverkon kovin paljon tiivistyvän nykyisestä. Kaupunkien keskustoissa tukiasemaverkkoa voidaan ehkä rakentaa esimerkiksi katuvalojen tai liikennevalojen yhteyteen.
– Älykkäillä antenniratkaisuilla voidaan saada pääkulkuväylille nopeat yhteydet, mutta metsässä ei päästä huippunopeuksiin.
5G-verkon tukiasemat ovat pääosin sisätiloissa. Ne ovat ehkäpä palovaroittimen kokoisia laitteita alle 50 metrin päässä toisistaan.
Taloudellinen puoli on oma ongelmansa. Millaisia ovat bisnesmallit, joilla homma tehdään? Voiko kaikki enää olla pelkästään operaattoreiden toimintaa?
Esimerkiksi sairaalan tai tehtaan on todennäköisesti jotenkin osallistuttava sisätiloissaan tiheästi olevien tukiasemaverkkojen rakentamiseen.
Murros saattaa olla totaalinen asutussa ympäristössä.
– Tietoliikennesektori on toiminut samoilla lainalaisuuksilla sen 50 vuoden ajan, jona langattomia järjestelmiä on ollut. Nyt on tullut internet-yhteisö ja kaikki isot amerikkalaiset pelurit. Ne rynnivät telealan yli, ohi ja ympäri, jos alan vanhat pelurit eivät tajua muuttua ja uudistua, Latva-aho varoittaa.
Fakta
Akatemiaprofessori toteuttaa omaa tutkimussuunnitelmaansa, johtaa tutkimusryhmänsä työtä ja antaa ohjausta nuorille tieteenharjoittajille.
Tehtävään sisältyy myös oman alan opinnäytetöiden ohjausta ja tutkimustyöhön liittyvää opetusta.
Akatemiaprofessorin tehtävän hakija hakee rahoitusta omaan palkkaukseensa enintään viideksi vuodeksi.
Tutkijoiden rooli on katsoa tulevaisuuteen. Oulun yliopiston tietoliikennetekniikan professori Matti Latva-aho arvelee, että yliopistossa aloitellaan parin vuoden päästä jo jäntevästi tutkimusta 5G:n jälkeisestä ajasta.
Artikkelin lähde Kaleva 2.7.2016.