Yrittäjyyden kuvaus toi möllärimestaruuden

Lauri Hirvonen Kaleva
Oulu "Kohdallani ylittää täysin kirjallisuuden Nobelin", sanoo Möllärimestari-palkinnolla perjantaina palkittu Tapani Päivänen.
Hänen teoksensa Kolmijalka toi voiton Päätaloinstituutin järjestämässä omakustannekilpailussa. Mainosfilmiyrittäjän elämästä kertova romaani nousi voittoon 155 teoksen joukosta. Enemmän teoksia kisassa on ollut vain kerran aiemmin.
Päivänen tuntee aiheensa: urallaan mainoselokuvayrittäjänä muun muassa Filmitallissa hän oli mukana tekemässä kolmeatuhatta mainoselokuvaa.
"Tottakai se on fiktiota, mutta ei tarvitse hirveästi runoilla", hän sanoo kirjastaan.
Teoksessa on mukana dekkariaineksia, mutta Päiväsen mukaan keskeistä oli kuvata hektistä yrittäjäelämää, jossa joskus menee lujaa ja joskus on vaikeaa. Mukana on myös se puoli, miten yrittäjä elää perheen ja lapsenhoidon kanssa.
Raati perustelee voittajateoksen kuvaavan "herkullisen letkeästi minä-kertojan kaaosmaista, päälle kaatuvaa työtaakkaa pikkuyrityksen vetäjänä pääkaupunkiseudulla, toimialalla, jossa tarvitaan jatkuvasti uutta, luovaa ideaa ja oivaltamista".
Päiväsen mukaan mainosmaailma on tavallaan aika kova, mutta tavallaan aika hauska. Kolmijalkaa tulee lukea myös hauskana teoksena.
"Se ei ole vitsejä toisensa perään, vaan kokonaisuus paljastaa monien vakavienkin asioiden koomisuuden."
Yrittäjänä työskennellyt Päivänen siirtyi vuonna 2001 vapaaksi taiteilijaksi.
"Katson olevani kuvataiteilija, mutta käytän kameraa."
Kirjailijaksi Päivänen ajautui vaimonsa ansiosta. Tämä kun antoi hänelle vanhan kannettavan tietokoneen ja käski kirjoittaa.
Lopulta kirjan valmistumiseen tarvittiin kolme tietokonetta. Ensimmäisestä hajosi kovalevy ja toinen rikkoutui ukonilmalla ikkunalaudalla. Vastoinkäymiset eivät lannistaneet, vaan Päivänen kirjoitti teosta aina vain uudelleen.
"Huomasin, että siitä oli pelkästään hyötyä, että jouduin kirjoittamaan sen taas kolmanteen kertaan."
Kolmijalalle on tulossa myös toinen osa, mutta trilogiaa Päivänen ei lupaile.
Möllärimestari-kilpailun arvosteluraatiin kuuluivat Rea Tiirola-Tyni, Rauno Riekki, Risto Pikkupeura ja Niilo Keränen. Keränen toimi päätuomarina ja asetti teokset lopulliseen palkintojärjestykseen.
Palkintosijoja jaettaessa kaunokirjalliset ansiot menivät kieliopin edelle. Myös siihen kiinnitettiin huomiota, mikä parhaiten kiinnostaisi suurta yleisöä.
Kisaan osallistuneiden teosten arvioinnit ovat luettavissa Päätalo-instituutin verkkosivuilla.



Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva