Artikkelin lähde Kaleva
Miila Norros Kaleva
Oulu Franzéninpuistossa sijaitsee Oulun vanhin julkinen monumentti, runoilija Frans Michael Franzénin patsas. Hanke patsaan saamiseksi Ouluun käynnistyi vuonna 1872, kun runoilijan syntymästä oli kulunut sata vuotta. Teos oli tarkoitus saada samana vuonna esille, mutta paljastustilaisuus pidettiin lähes vuosikymmen myöhemmin, vuonna 1881. Väliin mahtui monta mutkaa.
Kuvanveistäjä Johan Erland Stenberg sai Franzénin patsaan tehtäväkseen, muttei onnistunut toimittamaan teosta 100-vuotisjuhlaan. Köyhällä taiteilijalla kun ei ollut varaa valaa teosta pronssiin ajallaan.
Taiteilija muovaili Franzénin päätä Pariisissa vasta vuoden 1878 talvella. Pariisin talvet ja boheemien taiteilija-asunnot olivat hyvin viileitä, ja työhuoneen lämpötilan tiedetään olleen alhaisimmillaan vain muutaman asteen nollan yläpuolella.
Keväällä 1879 Stenbergin urakka oli valmistunut, ja pronssiin valettu pää lähetettiin rautateitse itämeren rannalle Saksan Lyypekkiin. Sieltä teos aloitti laivamatkan aina Ouluun asti, jossa se odotti puistoon pääsyä kaksi vuotta.
Viivästymisestä huolimatta veistoksen paljastustilaisuus oli suuri tapahtuma. Stenbergiä ei ollut tiettävästi kutsuttu tilaisuuteen, eikä häntä kiitelty tai mainittu juhlapuheissa. Taiteilijan poissaolo ei hidastanut juhlallisuuksia. Kirkkotori oli koristeltu lipputangoin ja katajanhavuseppelein, ja juhlakansan joukossa oli myös rahvasta.
Franzénin patsaan paljastamisen jälkeen Kirkkotorista päätettiin tehdä puisto. Alueelle istutettiin puita ja nurmea, ja hiljalleen sen nimeksi vakiintui Franzéninpuisto.
Oululaissyntyinen Franzén oli patsaansa ansainnut. Hän toimi oppihistorian, filosofian ja yleisen historian professorina Turussa. Vuonna 1818 Ruotsiin muuttanut Franzén työskenteli lyyrikon uransa ohella piispana Härnösandin hiippakunnassa, jossa hän kuoli vuonna 1847. Hänen työnsä ovat vaikuttaneet muun muassa Topeliuksen ja Runebergin tuotantoon.
Franzénin veistos ei ole jäänyt juhlista paitsi paljastustilaisuuden jälkeenkään. Veistos on ottanut tärkeän roolin oululaisten vapun juhlinnassa, kun yliopiston humanistinen kilta lakittaa talven yli palelleen herran vuosittain.
Artikkelin lähde Kaleva