Verenluovutus sopii saidalle

Esko Aho Kaleva
Oulu "Niin, ja yksi lempiharrastuksistani on oikaisujen lähettäminen Kalevaan", huikkaa oulunsalolainen Eero Ylitalo lähtiäisiksi omakotitalonsa portailta ja hymyilee persoonalliseen, salaviisaaseen tapaansa.
"Onko teillä toimituksessa kyllästytty, kun minulta tulee jatkuvasti postia? Keväällä uuden painokoneen sisäänajon aikana lehdet myös tulivat usein myöhässä postilaatikkoon."
Päivänsankari saattaa aluksi vaikuttaa perin vakavahenkiseltä mieheltä, mutta pinnan alla kytee.
Tiettyjen puheenaiheiden parissa hän ottaa vähän etunojaa ja paljastaa intohimoisempaa puolta itsestään.
Yksi Ylitalolle läheinen aihe on verenluovutus. Hän on luovuttanut verta 219 kertaa, ja luuydintäkin kahdesti.
"Joidenkin mielestä olen niin sairaalloisen saita, että minun on vaikea osallistua hyväntekeväisyyteen ja keräyksiin. Verta voin antaa ilmaiseksi ja tehdä sitä kautta hyvää", Ylitalo sanoo.
Veripalvelun tiloissa hän huomasi esitteen, jossa kehotettiin liittymään luuydinrekisteriin. Se tarkoittaa, että tuntematon luovuttaa luuydintään tuntemattomalle leukemiapotilaalle.
Ylitalosta tuli ensimmäinen Suomessa, joka oli luovuttanut kaksi eri kertaa kahdelle eri ihmiselle.
"Kyseessä on iso operaatio, joka tehdään luovuttajalle nukutuksessa. Toisella kertaa luovutin Helsingissä kantasolujani, mikä muistutti enemmän verenluovutusta. Kuusi tuntia piti maata paikallaan."
Oulun kaupungin entinen tietopalvelupäällikkö on tottunut ottamaan muutkin asiat kuin Kalevan sisällön tarkasti, onhan hän saanut valtakunnallista mainetta muun muassa tietokilpailijana.
Monenlaiselle harrastuksille ja yhdistystoiminnalle on aikaa. Ylitalo jäi pari vuotta sitten eläkkeelle 1990-luvun alussa ottamansa vapaaehtoisen eläkevakuutuksen turvin.
Verenluovutuksen ohella hän harrastaa muun muassa musiikkia, kirjallisuutta, liikuntaa, postimerkkeilyä, sukututkimusta, sarjakuvia, matkailua ja Rotary-toimintaa.
Oulun tietokilipailuyhistyksen puheenjohtajana Ylitalo on toiminut 2006 lähtien.
1990-luvulta vuosituhannen vaihteeseen saakka hänet nähtiin osanottajana monissa tv-visailuissa kuten Suomen tietoviisas, Megavisa, Missä mennään, Tietopörssi, Triangeli, Greed, Haluatko miljonääriksi? ja Heikoin lenkki.
Ylitalo on kokeillut myös dekkarin kirjoittamista. Esikoisromaani Suviteuraat ilmestyi 2004.
Sitä ennen hän oli kirjoittanut pääasiassa Oulun seudun lehtiin sekä julkaissut kaksi omia laulelmiaan sisältänyttä äänitettä.
Suviteuraat kertoo suvaitsemattomuudesta, ennakkoluuloista, rasismista ja syrjäytymisestä. Joukko oululaisia nuorukaisia on hurahtanut uusnatsismiin.
Oikeiden juutalaisten puutteessa porukan johtaja saa ajatuksen, että Suomen juutalaisia ovatkin lestadiolaiset.
Jännitys ei tule siitä, kuka on rikollinen. Alusta saakka tiedetään, ketkä rikosta suunnittelevat.
"Kyse on siitä, toteutuuko suunnitelma. Monet luulivat, että kirjassa pilkataan lestadiolaisia, mutta he ovat vain viattomia sijaiskärsijöitä", Ylitalo kertoo.
Toinenkin dekkari Eero Ylitalolla on ollut tekeillä jo vuosikausia.
"En tiedä saanko sitä koskaan valmiiksi, koska itsekritiikki kasvaa koko ajan."



Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva