Artikkelin lähde Kaleva
Miika Manninen
Teija Soini kuvat
Kaleva
Ii Verstaassa leijuu hento lakan ja maalin tuoksu. Työpöydän äärellä istuva mies poimii hymyillen uistimen hyllyltä, ja toteaa kyseisen vieheen olevan ottiviehe.
Huoneen seinillä olevissa kymmenissä valokuvissa lepää toinen toistaan komeampia lohia, hiljaisina todistajina uistimentekijän puheille.
Mies on iiläinen Veli Sassi, mestari, jonka tekemillä uistimilla on narutettu satoja lohikaloja vuosikymmenien aikana Suomen ja Ruotsin vesiltä.
Uistinten tekeminen alkoi miehen oman kalastusharrastuksen kautta. "Aloin tehdä itse vaappuja, kun huomasin, että en saa kaupan uistimilla kalaa."
Tämän päätöksen jälkeen alkoi vapa taipua. Nyt jo 80-vuotiaan miehen silmiin syttyy poikamainen loiste, kun aletaan puhua kaloista ja vieheistä.
Ensimmäiset uistimensa Sassi teki kotitarpeiksi vuonna 1968. Ammattimaiseksi uistinten tekeminen muuttui vuonna 1975, kun hänen vaappumallinsa suojattiin.
Ensimmäiset vaappunsa hän veisti puukolla. Myöhemmin hän hankki itselleen sorvin, ja uistinten valmistaminen nopeutui. Parhaimmillaan hän valmisti noin sata uistinta viikossa.
Useiden vuosien vaappujen veistämisen jälkeen syttyi kipinä lusikkauistinten tekemiseen.
"Yksi lappalainen toi minulle kaksi kourallista lusikkauistimia ja sanoi, että saan ottaa minkä haluan."
Sassi otti tarjokkaista mieleisimmän, taivutteli sitä omaan makuunsa sopivaksi ja tuli samalla kehittäneeksi ottiuistimen mallin.
Syntyi maineikas Sassin pelti, ja loppu on historiaa. Isoimmat miehen tekemillä uistimilla koukutetut lohet ovat painaneet jopa 29 kilogrammaa.
Ovikellon ääni keskeyttää juttutuokion. Uistimen ostaja astuu verstaan ovelle.
"Nyt tarvittaisiin oikein ohut siniseksi maalattu Sassin pelti."
Sassin uistinten maine on levinnyt vuosikymmenien aikana kalastajalta toiselle. Vaatimaton mies ei ole itse uistimiaan juuri mainostanut.
Tällä hetkellä uistimen ostajia on ympäri maata Helsinkiä myöten. Soittoja tulee parhaimmillaan päivittäin. Uistimia myydään lisäksi jo kalastus- ja urheiluliikkeissä.
Nykyisellään mestari tekee itse enää peltiuistimia omaksi ilokseen.
Sukupolvenvaihdoksen myötä hänen pojanpoikansa ovat tarttumassa sorviin ja jatkamassa Sassin uistimen tarinaa.
Veli Sassin oma intohimo kalastamiseen näkyy hänen käsityössään. Kaikki ideat on itse käytännössä kokeiltu.
Kokemukset muun muassa Sundsvallin Indal-joen virroilta, ja Tenon suvannoilta näkyvät hänen käsityössään. Kaiken takana on tunne.
"Se on se jännitys, mikä saa miehen kalastamaan. Ottaako lohi vieheesen? Ja kun se ottaa, on myös kalastaja koukussa."
Artikkelin lähde Kaleva