Artikkelin lähde Kaleva
Arto Kiuru teksti ja kuvat
Helsinki-Kemi Meidän nykyaika, mutta 1800-luvun kaukainen tulevaisuus kiehtoi tavallista enemmän oululais-kemiläis-torniolaista Tornion pormestarin Frans Julius Cedermanin leskeä Rosalba Maria Cedermania.
Oulussa 1830 vakavaraisen virkamiehen Karl Gustaf Elfvingin perheeseen syntyneestä tytöstä varttui yksi ensimmäisiä suomalaisia tieteiskirjailijoita.
Cedermanin sirpsakka tulevaisuustarina Zululandet efter sjuhundratjugofem år julkaistiin ensimmäisen kerran jatkokertomuksina Åbo Underrättelser -lehdessä 1880.
Se koostuu enemmänkin kepeistä kahvipöytäkeskusteluista kuin synkistä utopioista.
"Cederman käsittelee novellissaan kielitaistelua sekä autonomisen Suomen suhdetta emomaahansa Venäjään, jotka molemmat olivat autonomian ajan tieteiskirjallisuuden keskeisiä aiheita", suomalaisen tieteiskirjallisuuden historiasta tietokirjaa kokoava Helsingin scifi- seuran puheenjohtaja, tietokirjailija Vesa Sisättö kertoo.
Tulevaisuuden kuvitteelliseen Zulumaahan sijoitettu tarina kuvaa Sisätön mukaan vahvasti myös 1870-luvun lopun maailmanpoliittisia myllerryksiä.
Hän muistuttaa, että Englannin siirtomaa-armeija oli vain vuotta tarinan julkaisua aiemmin hävinnyt Zulumaassa taistelun paikalliselle alkuasukaskuninkaalle.
"Tarina on siirretty kauas tulevaisuuteen, ja sotaisaan ja syrjäiseen maailmankolkkaan siirtämällä vieraannutettu kaksinkertaisesti sen 1800-luvun lopun suomalaisesta todellisuudesta", Sisättö analysoi.
Sisätön mukaan Cederman on saattanut saada novelliinsa hyvin vaikutteita ranskalaisen Jules Vernen varhaisista tieteiskertomuksista.
"Vernen Matkustus maan keskipisteeseen oli ilmestynyt Ruotsissa jo 1873", hän muistuttaa.
Jo alle kymmenvuotiaana Katekismuksen ulkoa osannut Cederman rustasi mielellään pakinoita, satiireja sekä matkakertomuksia. Hän kynäili myös yltiöromanttisia ritaritarinoita.
Cedermanin erikoisen tieteistarinan vuonna 1998 suomentanut kemiläinen paikallishistorioitsija Timo Hietala uskoo, että Cedermania innoittivat englantilaisen Walter Scottin 1800-luvun alun historialliset seikkailuromaanit.
"Cederman kirjoitti Tukholmassa asuessaan ruotsalaisiin sanomalehtiin ahkerasti tarinoita vanhojen suomalaisten kansantarujen pohjalta, ja toi niiden kautta esiin kotimaan kaipuutaan", Hietala tietää.
Cederman ei ollut suinkaan ainoa 1800-luvun suomalainen tietokirjailija.
Kansanperinteen kerääjä ja sanomalehtimies Gustav Andersson (1854-1925) kirjoitti Suomen halki Savoon porhaltavasta junasta jo kauan ennen Lentävästä kalakukosta 1953 runoillutta Reino Helismaata.
Anderssonin salanimellä Kyösti Teräs 1895 kirjoittaman Uudenvuodenpäivänä 1995 - tarinan lentävä juna oli paljon Helismaan kuvaamaa höyryjunaa nykyaikaisempi kulkupeli.
Juna lensi ilmassa sähkövoimalla. Yölliselle reitilleen Tampereelta Kuopioon se matkasi jättimäisten sähkölamppujen opastamina.
"1800-luvun suomalaisissa tulevaisuustarinoissa matkustettiin usein junalla", Vesa Sisättö tietää.
Anderssonin kertojaminä näkee lentokoneesta, jota ei tarinaa 120 vuotta sitten kirjoittaessa ollut vielä edes keksitty, Tampereen Amurin ja Kyttälän kaupunginosiin nousseet posliiniset asuintornit sekä Iidesjärven rannalle nousseen valtavan maalämpövoimalan.
"Aikaisempina vuosisatoina ihmisen luoma teknologia ei juuri kehittynyt, mutta 1800-luvulla maailma alkoi muuttua nopeasti, mikä näkyi vahvasti myös sen ajan kirjallisuudessa", Sisättö sanoo.
Tieteiskirjallisuuden juuret viettävät 1700-luvun lopun valistuksen aikaan, jolloin tieteellinen maailmankuva alkoi syrjäyttää Euroopassa perinteistä kristillistä historiakirjoitusta.
"Avaruusmatkoja on käsitelty kirjallisuudessa ensimmäisen kerran jo antiikin aikana, mutta vasta 1800-luvulla kirjallisuuden suhde todellisuuteen alkoi olla realistinen", Sisättö painottaa.
Jo Raamatun Vanhan testamentin Hesekielin kirjassa sekä Uuden testamentin Ilmestyskirjassa puretaan sanoiksi visioita, jotka joku voisi määritellä tieteiskirjallisuudeksi. Vesa Sisätön mukaan näin ei ole.
"Tieteiskirjallisuus syntyi vasta tieteellisen maailmankuvan myötä, minkä takia niin Hesekielin kirjan kaltaiset Raamatun tarinat kuin vaikkapa Mesopotamiassa neljä tuhatta vuotta sitten kirjoitettu Gilgamesh-eepos ovat puhdasta fantasiaa."
Artikkelin lähde Kaleva