Taruolento hiisi oli jättiläinen

Liisa Lehto-Peippo Kaleva
Pyhäjärvi Kauan Pyhäjärvellä tunnettu taruolento hiisi oli jättiläinen, joka asui Pyhäjärven rannoilla, kahlasi niemestä niemeen valtava kivitaakka hartioillaan ja pudotti sen keskelle selkää, kun vesi alkoi mennä saappaan varren suusta sisään.
Hiiden tarinaa on koonnut Väinö Komu. Hän toteaa, että tuo hiiden taakka, pirun riippi, on vielä tänä päivänä näkyvissä lähellä Emoniemen kärkeä. Sitä kutsutaan tavallisesti Hiidenkariksi.
Komun mukaan hiidestä on sikermä toisintoja. Jonkun tarinan mukaan hiisi lähtee pakoon asumuksiaan tekeviä ihmisiä. Toisen tarinan mukaan hiisi tulee jostakin kauempaa, tavallisesti Lapista.
On joukko toisintoja, joiden mukaan hiisi taakkoineen lähtee hävittämään Pyhäjärven kirkkoa.
Komun käytettävissä ollut tarinasikermä antaa selityksen 25 pyhäjärviselle paikannimelle.
Komu on todennut, että monia piirteitä on lainattu selvästi Maamme-kirjasta, esimerkiksi saappaiden ompelu tapulissa, pikilankaan takertuva hevosmies ja muita, joita tapaa varsinkin nykyisiltä kertojilta.
Hiisitarinan iästä on vaikea sanoa mitään varmaa. Joku tarina on peräisin jo 1850-luvulta.
"Joka tapauksessa se on tullut Pyhäjärvelle muualta - alkuaan Lounais-Suomesta - ja kehittynyt täällä näin ainutlaatuiseksi, maailman rikassisältöisimmäksi selitystarinaksi", Komu kirjoittaa.
Kulttuuri- ja tarinaperinteessä eläneestä hiidestä on nostettu muun muassa suunnitelmia Pyhähiijenmaan, Pyhäjärven matkailun kehittämiseksi. Erikoisin suunnitelman ehdotus on Hiidensaappaasta, yli 30 metrin korkeuteen ulottuvasta monumentista ja näkötornista.

Artikkelin lähde Kaleva