Soul-tyylien sulatusuuni

Anssi Juntto
Ii Kun Iissä asuvalta soul-laulajalta ja -muusikolta Tapio Wiikiltä kysyy, onko Elojazzeilla keikkailunsa aloittava ja pian esikoislevynsä julkaiseva TWIIK sooloprojekti vai bändi, saa diplomaattisen vastauksen.
"Sekä että. Se on kallellaan soolojuttuun, mutta nimi viittaa myös bändin nimeen. Mitä minä sellaisella nimellä tekisin, jos bändiä ei olisi", Wiik selvittää.
TWIIKin taival sai alkunsa, kun Wiik oli työstänyt ja äänittänyt uutta materiaalia kahden kokoonpanonsa Sidemovementsin ja Chicken Grassin kanssa.
Albumin tuottaja Mikko Heikkinen oli kuunnellut aikaansaannoksia ja ehdottanut, eikö niitä voisi yhdistää yhdelle ja samalle levylle.
Ensin Heikkisen ehdotus tuntui kaukaa haetulta, mutta vähitellen Wiik ja hänen soittokaverinsa alkoivat lämmetä ajatukselle. Kumpikin kokoonpano liikkui samassa soulahtavassa maastossa, biisintekijäkin oli sama.
"Aluksi tuntui, että eihän näitä voi yhdistää, mutta nyt kun niitä kuuntelee, eivät ne niin kaukana toisistaan ole", basisti Veli-Matti Yli-Hukka toteaa.
Jos Sidemovementsin musiikki on ollut pääasiassa hidastempoista ja tyylikästä smooth soulia, on Chicken Grass luottanut enemmän groovaavaan New Orleans -funkiin.
Tyylien yhdistäminen tuo vaihtelua ja piristää kumpaakin osastoa. Tietty ajattomuus, soundi ja svengi vastaavasti pitävät paketin kasassa.
Käytännössä TWIIK on yhtä kuin Sidemovements eli Wiik, Yli-Hukka ja rumpali Panu Koskela vahvistettuna multi-instrumentalisti Matti Mannisella. Vaikka Sidemovements on sulautettu TWIIKiin, se on mahdollista erottaa sieltä uudestaan, jos tarve vaatii.
Chicken Grassin kanssa Wiik oli tottunut törmäämään logistisiin ongelmiin.
Kun ympäri maata levittäytyneitä soittajia ei saatu kokoon taannoisiin äänityssessioihin, tuntui sekin puhuvan soolomaisemman toteutuksen puolesta.
Muut soittajat ovat antaneet ratkaisulle siunauksensa.
TWIIKin albumin nimi Chicken Movements viittaa molempiin kokoonpanoihin.
Syyskuussa julkaistava Chicken Movements on syntynyt tee se itse -meiningillä. Kappaleita on äänitetty useammassa eri paikassa omilla laitteilla. Bändi on myös miksannut levyn itse.
"Olihan se melkoista säätämistä soundin kanssa. Saatoimme esimerkiksi hakea mikrofonien paikkoja rumpusetille koko päivän. Maksetussa studiossa sellainen ei onnistuisi ikinä", Wiik sanoo.
Muutenkin levylle on päätynyt pelkästään elävää soittoa. Vaikka tekniikka mahdollistaa virheiden korjaamisen pala kerrallaan, on jokainen instrumentti soitettu aina yhdellä otolla alusta loppuun.
Levyä on työstetty kolmen vuoden ajan, ja touhuun on uponnut tuhansia työtunteja. Uhraus on kuitenkin kannattanut.
"Olen helkutin tyytyväinen soundiin, jonka olemme saaneet aikaiseksi. Minun mielestäni se on yhtä validia kuin isojen poikien isoissa studioissa tekemä", Wiik myhäilee.
Ihan samalla tapaa tekstitkin on rustattu svengin ja musikaalisuuden ehdoilla.
"Saatan hinkata ja hakea oikeita sanoja vaikka kuinka kauan aikaa ennen kuin olen tyytyväinen. Joskus täytyy antaa periksi, vaikka asia olisi kuinka hyvin sanottu, jos jotain sanaa ei pysty laulamaan. Sitten pitää vain löytää uusi sana tai kokonaan uusi lause tilalle", Wiik kertoo.
Levynjulkaisun yhteyteen on tarkoitus järjestää pienimuotoinen kiertue, mutta muutoin katseet keikkailun suhteen ovat ulkomailla.
"Siellä tällaiselle musiikille on enemmän kiinnostusta", Yli-Hukka uskoo.
"Esimerkiksi Saksassa olisi luontevaa keikkailla tällaisen bändin kanssa. Ainakin sopivia keikkapaikkoja olisi paljon enemmän", Wiik jatkaa.
TWIIK Elojazzeilla Tervasoihdussa lauantaina 3.8. kello 14.



Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva