Artikkelin lähde Kaleva
Juhani Eskola Kaleva
Kuusamo Kehitysjohtaja Jouko Manninen pitää Kuusamon Juusto Oy:n alkutaivalta lupaavana.
Tämän vuoden helmikuusta lähtien kauppojen hyllyissä on ollut tarjolla uudella nimellä varustettuja tuotteita, kun Juusto Kairan nimi muuttui Kuusamon Juustoksi.
Vuoden loppuun mennessä Mannisen arvioiden mukaan Kuusamosta on lähtenyt markkinoille kolmesta neljään miljoonaa kiloa juustoa.
"Lukema on aivan hyvä, mutta meillä on kapasiteettia tuottaa enemmänkin juustoa. Ilman lisäinvestointeja pystymme jopa kuuden miljoonan kilon vuosituotantoon."
Manninen matkaa tänään Pietariin, joka voisi olla yksi lisä kuusamolaisten markkina-alueeseen. Juustomarkkinoilla on kasvupotentiaalia Venäjällä. Itänaapurin asukas syö vuodessa vain viidesosan juustoa härmäläiseen herkuttelijaan verrattuna.
"Vaikka venäläiset syövät juustoa varsin vähän, ovat he tietenkin kokonaiskulutuksessa selvästi Suomea edellä. Olemme kiinnostuneet nimenomaan Pietarin markkinoista."
Manninen kertoo Venäjän oman juustotuotannon olevan vaatimatonta.
"Siellä juuston valmistusprosessi on vaikea toteuttaa muun muassa bakteeripitoisuuksien takia. Naapurimaassa on raju kasvupotentiaali juuston kulutukseen, joka antaa mahdollisuudet myynnille."
Suomalaisten juustojen osuus Pietarissa on kymmenen prosenttia.
"Markkinat ovat siellä pirstaleiset. Lisäksi emme ole ainoita juuston tarjoajia siellä, emmekä ole ensimmäisten joukossa markkinoilla. Mahdollisuuksia on, mutta kilpailu on kovaa."
Yhteen kiloon juustoa tarvitaan kymmenen litraa maitoa. Kuusamossa on pyritty jalostamaan maito mahdollisimman pitkälle.
"Tehtaassa ajetaan tehokkuutta esiin. Meillä tehdään myös sulatejuustoa. Lisäksi valmistamme maitoherasta kuivatettua laktoosi-proteiinijauhetta urheiluvalmisteita tekeville yrityksille."
Noin sata henkilöä Osuusmeijerin kanssa työllistävällä Kuusamon Juustolla on myös oma biolämpötehdas.
Manninen arvelee sen tuoneen viime vuonna 600 000 euron säästöt.
Hän on huolissaan suomalaisten kuluttamisesta, sillä maassamme myydään enemmän ulkomailta tuotuja juustoja kuin kotimaisia.
Ulkomaalaisen juuston markkinaosuus on lähes kaksinkertaistunut viimeisen kuuden vuoden aikana.
"En usko, että tämä raju muutos johtuisi vain kuluttajien halusta suosia ulkomaista. Arvelen tämän olevan seurausta paremminkin siitä, että kuluttaja ei usein tiedä juuston alkuperämaata."
Mannisen mielestä juustojen alkuperämaa ei tule tarpeeksi hyvin esille kaikissa tuotteissa ja tilanteissa.
"Moni suomalainen syö juustoa siinä uskossa, että tuote on kotimainen. Kuluttajan ei ole aina helppo saada selville alkuperämaata."
Artikkelin lähde Kaleva