Artikkelin lähde Kaleva
Lauri Hirvonen Kaleva
Oulu Voi sanoa, että Pekka Siltala on vastuunkantaja. Siltala on ollut mukana useissa kuoroissa, mutta harvoin vain laulanut. Vastuunkannon perintö juontaa Ynnin Pojista, joissa Siltala lauloi heti kuoron perustamisvuonna 1975.
Kuoroa johtaneella Antero Alikoskella oli Siltalan mukaan hieno tapa sitouttaa nuoret kuorotoimintaan: jokaisella oli jokin vastuualue - oli se sitten nuottien tai salin laitto valmiiksi. Siltala kertoo jälkeenpäin miettineensä, että Ynnin Pojat oli hyvä koulu aikuisuuteen jo pikkupoikana.
"Kaverit tulivat harjoituksiin, kun he tiesivät, että on joku tietty rooli olla paikalla."
Siltala on sittemmin ollut kuorojen hallituksissa, koordinoinut äänilevyjen tuotantoa ja toiminut Suomen mieskuoroliiton puheenjohtajana 2003-2006. Tällä hetkellä hän on helsinkiläiskuoro Laulu-Miesten varapuheenjohtaja. Siltala uskoo, että ilman vastuutehtäviä laulaminenkin olisi voinut jäädä.
"Ei riitä se, että saa laulaa, vaikka kuinka hyvä porukka onkin. Pitää saada olla vaikuttamassa siihen tekemiseen", solistinakin laulanut Siltala sanoo.
Hän kokee kuorossa esiintymisen niin, että siinä esittää ja antaa kaikkensa, vaikka sooloiluun ei olekaan varaa.
"Enemmänkin tunteen tasolla koet, että olet tässä yksin ja sinua kuunnellaan."
Siltala ei itse havainnoi, mitä yleisössä tapahtuu. Esimerkiksi vuosi sitten joulukonserin jälkeen Siltala kuuli vasta kavereiltaan yleisöstä, että harrikkamieskin itki hänen soolonsa jälkeen.
"Ne ovat mukavia hetkiä, kun saa ihmiset liikuttumaan."
Kuoromaailma kävi Siltalan mukaan välillä aallonpohjalla, mutta on nyt nousussa osittain televisio-ohjelmien myötä. Nuorisokuorotoiminta on aktiivista ja kouluissa tehdään kuorotyötä.
"Välillä kaikissa kouluissa oli vain bändejä."
Myös mieskuorotoiminta on ottanut uuden tuulen alleen. Esimerkiksi Yle Klassisella oli mieskuorokevät.
Oli esiintyjä kuka tahansa, Siltalalle on tärkeää, että kuorolaulu on ylipäätään esillä. Kateellinen ei hänestä kannata olla.
Isona ongelmana kuorokentässä Siltala pitää sitä, että siirtyminen poikakuoroista mieskuoroihin ei oikein toimi. Ikäero kuorojen välillä on liian suuri. Hän itsekin kävi koettelemassa Ynnin Poikien jälkeen Oulun NMKY:n Mieslaulajissa, mutta kuoro ei tuntunut omalta. Tuiran kirkon nuorisokuoro Te Deum ja kaksi kamarikuoroa toimivat siltana mieskuoroihin.
Siltala on vaikuttanut sellaisissa Suomen huippukuoroissa kuten Yliopilaskunnan Laulajat ja Laulu-Miehet. YL on soinut jo vuodesta 1883 ja Laulu-Miehet viettää 100-vuotisjuhlaansa ensi vuonna. Laulu-Miehet on esimerkiksi ensiesittänyt Jääkärien marssin ja Finlandia-hymnin. Siltala myöntää, että kuorojen traditioiden merkitys on hänelle suuri. Hän haluaa vaalia niitä sopivasti modernisoituna.
Myös musiikissa Siltala on perinteen ystävä. Yhteen aikaan esitettyä niin sanottua uutta musiikkia eivät Siltalan mukaan ymmärtäneet laulajat, kuulijat eivätkä säveltäjät itsekään. Siltalasta kuoron ohjelmistoon on aina kuuluttava myös perinteisiä kappaleita. Nykyään uusikin musiikki on hänen mukaansa harmonisempaa.
Konsertit ovat vieneet Siltalan niin presidentin linnaan kuin maailmallekin. Jos vaimon tapaamista Tuiran kirkon nuorisokuorossa ei lasketa mukaan, musiikkiuran huippuhetkiä ovat olleet Kaarle-kvartetin toinen sija kuorokilpailussa Italiassa ja YL:n esiintyminen Japanin keisarinnalle Tokiossa.
Musiikillisesti Siltala puolestaan muistelee ilolla 1980-luvun loppua, jolloin hän oli mukana toteuttamassa Oulun Kamarikuoron ja Keski-Pohjanmaan Kamariorkesterin kanssa Georg Friedrich Händelin Messias -oratoriota uudella barokkityylillä. Mukana harjoituksissa kävi Kokkolasta kapellimestari Juha Kangas ja jousikvartetti.
"Sellaista en ole kuullutkaan livenä saati, että ollut tekemässä."
Artikkelin lähde Kaleva