Kädenvääntöä veistoksen sijoituspaikasta

Niina Koskela Kaleva
Oulu Linja-autoaseman edustalla sijaitsevan valkobetonista valetun veistoksen ovat monet nähneet, mutta harvat tuntevat sen taustoja.
Teos on Pudasjärvellä syntyneen Martti Aihan käsialaa.
Futura - Tuntematon, joksi veistosta kutsutaan, oli esillä Rotuaarin Veistoskatu-näyttelyssä vuonna 1987.
Sieltä se päätettiin ostaa kaupungin kokoelmiin.
Aiha ei kuitenkaan tehnyt taideteosta alun perin Oulua silmällä pitäen.
"Helsingissä oli jokin vastaavanlainen näyttely, johon sen tein. Se oli projekti, jota muistaakseni veti Hannu Siren", Aiha muistelee vuonna 1986 valmistuneen veistoksen syntyä.
Kun kaupunki päätti ostaa teoksen, sen sijoituspaikaksi ajateltiin Rotuaaria. Toisin kuitenkin kävi.
Kuvataidelautakunnan ja kaavoitusosaston päätöksen myötä veistos siirrettiin linja-autoasemalle tammikuussa 1988.
"Meillä oli sopimuksessa mainittu siitä, että pohdimme yhdessä paikan työlle. Siinä kävi vähän toisella tavalla, ja teos sijoitettiinkin yllättäen linja-autoasemalle."
Sekä taiteilija itse että veistoskatutoimikunta valittivat sijoituspaikasta.
Asiaa käsiteltiin kaupunginhallituksessa syksyllä 1989, mutta veistos päätettiin kuitenkin jättää linja-autoaseman tuntumaan.
"En ole ollut hirveän tyytyväinen siihen paikkaan, enkä ole vieläkään. Jotkut työt eivät vain toimi jossain tilassa, kuten niiden pitäisi toimia", Aiha sanoo.
Hän ei ole tehnyt vuoden 1992 jälkeen vastaavanlaisia veistoksia ollenkaan.
Aiha kertoo, ettei ole koskaan työskennellyt ideapohjaisesti, vaan kukin teos pohjautuu juuri sen hetkiseen tilanteeseen ja ajatuksiin.
"Futura - Tuntematon on ihan ensimmäinen sellainen työ, joka liittyy sen tyyppiseen tekemiseen, jota silloin tein. Pidän sitä tärkeänä ja yhtenä sen ajan avaintöistäni", taiteilija analysoi.
Aiha kertoo käyvänsä yhä vähintään kerran vuodessa Pudasjärvellä, vaikka hän asuukin nykyisin Fiskarsissa. Oulussakin hän asioi, mutta hänen tapanaan ei ole kiertää kaupungille tekemiään taideteoksia läpi.
Hän on tehnyt Futura - Tuntemattoman lisäksi Snellmaninpuistoon Mediator-teoksen sekä Pateniemen yläkoulun ja kirjaston yhteyteen Kenkä-Kekaraisen.
"En sillä tavalla seuraile jälkiäni", hän sanoo.



Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva