Artikkelin lähde Kaleva
Miika Manninen Kaleva
Oulu Liekki leimahtaa vajaan metrin korkuisen, savesta ja hiekasta tehdyn uunin huipulta.
On alkamassa raudan erottaminen järvimalmista, ensimmäistä kertaa perinnetapahtuma Tervastiiman historiassa.
Käsityönä rakennetun raudansulatusuunin ympärillä hyörii viiden hengen ryhmä lisäämässä puuta ja puhaltamassa ilmaa uuniin.
Sulatusuunin ovat valmistaneet Oulun yliopiston arkeologian opiskelijat Joni Karjalainen ja Juuso Vattulainen avustajineen.
He ovat tekemässä ensimmäistä kertaa tätä perinneaskaretta, joten yleisön jännitys ympärillä on käsinkosketeltavaa.
Uunissa poltetaan kuivatusvaiheessa puuta. Raudan sulatukseen tarvittava lämpötila saadaan aikaan hiiltä polttamalla.
"Uuni pitää saada ensin kuivaksi. Siten saamme aikaan riittävän korkean lämpötilan, jotta rautamalmista saadaan poltettua kuona pois", Karjalainen selittää.
Sitten hän hyppää puhaltamaan lisää ilmaa uuniin sen vieressä olevilla palkeilla. Ilma parantaa palamista.
Järvimalmi on peräisin Puolangan Pirttijärvestä ja Lapinlahdelta.
Karjalainen ja Vattulainen ovat hankkineet nyt käsiteltävän järvimalmin itse viime syksyn ja kevään aikana.
"Järvimalmia on käytetty perinteisesti raudan valmistukseen, koska se on ollut helposti poimittavissa löydetystä esiintymästä", Tervastiima-tapahtuman organisaattori Eeva-Maria Parkkinen toteaa.
Nykyisin järvimalmin löytäminen vesistöistä on hänen mukaansa hankalampaa järvien lisääntyneen lietteen vuoksi.
Ajatus tähän Suomen mittakaavassa harvinaiseen perinnekokeiluun lähti Parkkisen mukaan viime vuoden tapahtumasta.
Silloin tapahtumassa poltettiin hiilimiilua. Tämä kantautui myös arkeologian opiskelijoiden korviin.
He olivat kiinnostuneita hiilestä ja saivat ajatuksen kokeilla itsekseen raudan sulattamista.
"Tartuin ajatukseen kiinni ja ehdotin, että tehdään se tämän tapahtuman yhteydessä", Parkkinen toteaa.
Tervastiima-tapahtumaa vietetään nyt 23. kerran. Se on suoraa jatkumoa Ylikiimingin pitäjäpäiville.
Nyt Oulun-päivien yhtenä osana se on talkootyön työnäyte. Tapahtumaa on tekemässä reilut sata kyläläistä.
"Tapahtuman pääpainopiste on nimenomaan perinnekulttuurin esille tuomisessa", Parkkinen painottaa ja toteaa markkinahumun jäävän toissijaiseksi.
Parkkisen mukaan joka vuosi tapahtuman ohjelmaan kehitetään jotain uutta.
"Perinteet häviävät, ellei niitä pidetä esillä".
Artikkelin lähde Kaleva