Artikkelin lähde Kaleva
Niina Koskela Kaleva
Oulu Kaupungintalon edustalla seisoo keskiviikkoiltana paljon ihmisiä. Kaikki odottavat jännittyneinä, mitä tuleman pitää.
"Nyt sain 92", väkimäärän laskenut opas Tanja Nyman sanoo kollegalleen Minna Snellman-Platánille, joka virittelee mikrofoniaan.
Mikrofoni särisee ja pätkii.
"Välillä toimii, välillä ei. Vähän aavemaista", Nyman naurattaa yleisöä.
Kaupunki on järjestänyt ilmaisia Kummituksia ja kummallisia kohtaloita -kävelykierroksia monena kesänä. Tapahtuma jaksaa silti yhä vetää ihmisiä paikalle, ja porukka on nytkin jaettava kahteen ryhmään.
Ennen varsinaiselle kävelykierrokselle lähtemistä oppaat kuitenkin sanovat muutaman sanan kummitustarinoista.
"Tarinat ovat sellaisia, että uskoo ken tahtoo, ja suomalainenhan ei tunnetusti usko ennen kuin näkee. Mutta ainakin minusta on tullut kummituksiin uskova", Snellman-Platán sanoo.
Oppaiden mukaan aaveet voidaan jaotella muun muassa pahantekijöihin, laitoskummituksiin, räyhähenkiin, ennustajiin ja sotilaskummituksiin.
"Esimerkiksi 80-luvulla ravintola Lentävän lautasen omistaja halusi laittaa tavaroita seinille ja ikkunalaudalle. Talossa oli kuitenkin räyhähenki, joka tiputteli tavaroita lattialle. Omistaja ryhtyi selvittämään syytä. Selvisi, että muutama vuosi aiemmin nuori oli riistänyt henkensä hyppäämällä katolta", Nyman kertoo.
Myös turvaohjeet käydään läpi ennen kierrosta: on pysyttävä katujen oikeassa reunassa.
"Tarkoitus on, että kerrotaan kummituksista, ei tehdä niitä", Snellman-Platán naurattaa.
Franzenin puiston vieressä sijaitsevista tuomiokirkosta, entisen lääninhallituksen rakennuksesta ja etenkin rakennuksesta, jossa nykyisin toimii ravintola Hagia Sofia, riittää tarinoita.
"Sara Wacklin on pitänyt tällä paikalla tyttökoulua, ja tarinan mukaan Sara kulkisi yhä täällä. Rappusissa on nähty punatukkainen nainen, jolla on saali. Talossa on kuulunut myös askelia", Nyman kertoo Hagia Sofia -rakennuksesta.
Kierrokselle on pääasiassa lähtenyt aikuisia, mutta Heidi Kukka on ottanut tyttärensä Veeran ja Aadan mukaansa.
"Joku voisi ajatella, miksi tällaiselle kierrokselle tuo lapsia, mutta meille tällaiset kummitusasiat ovat tuttuja eivätkä tunnu kauhutarinoilta."
Kukka kertoo, että Veera näkee ja kuulee erilaisia asioita.
Hannele Kaakkurivaara taas ei usko kummituksiin, mutta häntä kiinnostaa kierroksen historiallinen puoli.
"Vähän tässä kuulee samalla Oulun suuresta tulipalosta ja muusta sellaisesta."
Nyman kertoo, että entisen lääninhallituksen rakennuksessa uskotaan majailevan kaksikin kummitusta. Yläkerrassa pedantti kummitus siirtelee tuoleja, ja maaherra Pehkosen uskotaan palanneen työpaikalleen.
"Alakerrassa mapit saattavat tippua hyllystä alas, ja jonkun voi tuntea koputtavan selkään", Nyman sanoo.
Kahden tunnin kierroksen jälkeen ryhmä palaa takaisin kaupungintalon edustalle. Monellakohan on vaikeuksia saada unta seuraavana yönä?
Artikkelin lähde Kaleva