Artikkelin lähde Kaleva
Tavoitteena on avata majoitus- ja ravintolatilat entiseen vaivaistaloon.
Ulla IngalsuoKuusamoVanhan entisöiminen on yhä useamman unelma, mutta harvalla on yhtä haastava kohde kuin Raatesalmen kunnalliskotia Kuusamossa kunnostavilla Mirva ja Vesa Varpalla.
Vuosi sitten Järvenpäästä Kuusamojärven rannalle, 1800-luvun maalaismaisemaan muuttaneen pariskunnan tavoitteena on vielä joku päivä avata entisen vaivaistalon tiloissa ajan henkeen ja tyyliin remontoitu hotellin ja ravintolan kokonaisuus.
Varpat ovat kolmas Raatesalmen tilan entisöimiseen tarttunut pariskunta.
Noin seitsemän hehtaarin tilaan kuuluu useita vanhoja rakennuksia, joista pariskunnan kodiksi valikoitui entisen omistajan kunnostama työnjohtajan asunto, sekin 1800-luvulta.
– Tähän tulee ruokasali, majoitustilat sijoittuvat päätyihin ja toiseen kerrokseen, kuvailee Vesa Varpa aution rakennuksen keskiosassa oululaisarkkitehdin piirtämää suunnitelmaa.
Matkaa maaliin on jäljellä, sillä tilalle vuonna 1928 valmistunut rakennus on rähjäisessä kunnossa.
Vuotava katto on haperruttanut osan välikatosta, ja lahonneita lautoja roikkuu siellä täällä. Ikkunoita on rikki, ja mittavasta siivousurakasta huolimatta poiskerättävää alakerran noin 600 neliön suuruiselta lattialta riittää.
– Mutta meillä ei ole kiire minnekään emmekä tee tätä velkarahalla. Periaatteena on, että töitä tehdään mahdollisimman paljon itse, sitä mukaa kun tilan muut työt antavat myöten.
Muut työt tarkoittavat Mirva Varpalle tilan pelloilla laiduntavaa islanninhevoslaumaa ja niiden varaan rakennettua vaellustoimintaa sekä majoituspalveluita. Maisemaa hoitavat kainuulaiset maatiaislampaat, ja tulijoita tervehtivät tyrnäväläisjuuriset maatiaiskanat.
Vieraita majoitetaan muun muassa 1950-luvulla rakennetussa ja nyt kokonaan kunnostetussa Raatteenrannassa.
Vesa Varpa viettää joka toisen viikon Lahdessa omistamassaan elektroniikka-alan yrityksessä. Joka toinen viikko kuluu Kuusamossa vanhaa kunnostaen.
Kulttuurihistoriallisesti arvokasta, lähes 50-metristä kunnalliskotia on kohennettu tänä kesänä repimällä alas vanhoja seinälautoja, tukemalla sortuvia rakenteita ja tukkimalla vuotavaa kattoa.
Tavoitteena on riisua rakennus siten, että jäljelle jää vain hirsikehikko. Sen jälkeen alkaa varsinainen rakennustyö entisaikaisin materiaalein ja tekniikoin.
Työ tehdään pääasiassa omana ja talkootyönä. Rahoitusta on mahdollista hakea myös ely-keskukselta ja Museovirastolta.
– Rahallista tukea tärkeämpää on se tieto, mitä saadaan. Esimerkiksi restaurointimestari tekee rakennuksesta vaurioitumiskartoituksen ja antaa ohjeet, miten edetä. Meille tämä on valtava oppimisprojekti, Mirva Varpa sanoo.
Pariskuntaa motivoi urakan edessä vanhan rakennuskannan kunnioittaminen ja kunnostaminen. Raatesalmen kaltainen tila oli pitkään haussa, ja kun se löytyi, eivät Varpat epäröineet ostopäätöksensä kanssa.
– Tila on täyttänyt kaikki odotuksemme, mutta kunnalliskoti on oletettua huonommassa kunnossa. Kun kävimme täällä ensimmäisen kerran, taloon ei voinut tutustua tarkemmin, niin täynnä rojua se oli.
Mirva ja Vesa Varpa sanovat, että haluavat työllään jättää oman jälkensä tilan 200-vuotiseen historiaan.
– Koskaan ei tiedä, mitä elämä tuo tullessaan, mutta kaikki mitä teemme, tekee hyvää tälle hienolle rakennukselle.
Vuonna 1928 valmistunut rakennus on rähjäisessäJärvenpääläiset Mirva ja Vesa Varpa kotiutuivat Kuusamoon ja loksahtivat nopeasti osaksi Puutteenkylän yhteisöä. Pariskunnan hanke kunnalliskodin kunnostamisesta on monen kuusamolaisen toive, ja talkooväkeä riittää paitsi ystävistä ja sukulaisista, myös kyläläisistä.
Kunnalliskodin päärakennuksen suunnitteli rakennusmestari J. Karvonen ja se edustaa 20-luvun klassismia. Talo valmistui vuonna 1928.
Hirsinen päärakennus vaurioitui sodassa vuonna 1944. Vaurioita korjattiin vuoteen 1949 saakka.Vuonna 1971 kunnalliskoti suljettiin ja Raatesalmen väki siirtyi kirkolle uuteen Porkkatörmän vanhainkotiin.
Kunnalliskodin jälkeen tiloihin tuli vuokralaiseksi 1979–1989 puusepänliike, joka teki talosta teollisuustilan. Väliseiniä sahattiin auki ja talon ulkoseinään tehtiin aukko. Vuokrasopimuksen päätyttyä talo jäi tyhjilleen ja pääsi pahoin ränsistymään.
Vuonna 1995 Puutteenkylän kylätoimikunta teki aloitteen kunnalle tilan rakennusten säilyttämisestä. Raatesalmi-projektin (1996–1998) aikana tilalle tehtiin rakennusten kunto- ja käyttökelpoisuusarvio. Myös Kuusamo-seura ajoi hanketta eteenpäin. Alueella oli sen mielestä paikallishistoriallinen arvo. Kaikista suunnitelmista ja työministeriön myöntämistä rahoista huolimatta hanke ei toteutunut.
Uusi elämä Raatesalmella alkoi vuonna 2003, kun tila vaihtoi omistajaa ja sen entisöiminen aloitettiin yksityisin voimin. Vuosien 2003–2010 aikana osa rakennuksista sekä ympäristö kunnostettiin perusteellisesti.
Kunnostuksia urakoinut pariskunta myi Raatteentorppa-tilan yksityisille vuonna 2010 ja nämä edelleen tilan Mirva ja Vesa Varpalle vuonna 2014.
Artikkelin lähde Kaleva