Renkipojasta körttipapiksi
Kylä ponnistaa
Kun renkipoika 1800-luvun alkuvuosina erehtyi tokaisemaan, että hänestä tulee pappi, oli seurauksena varmasti sydämetön naurunremakka. Pilkasta huolimatta Pyhäjoen Parhalahden kylässä kasvanut Heikki Jaakonpoika Mustakallio (syntynyt 7.5.1811) lähti opintielle ja valmistui papiksi – tosin nimenä tuossa vaiheessa oli komeasti Henrik Schwartzberg.
Apuna opintiellä oli pääseminen pappilan rengiksi – kirkkoherran apulainen Elias Alcenius antoi yksityisopetusta ja lainasi rahaa opintoja varten. Kolmen vuoden yliopisto-opintojen päätteeksi Henrik vihittiin papiksi Turun tuomiokirkossa 1835. Henrik toimi ylimääräisenä pappina eri paikkakunnilla. Pitempiaikaisemman pestin hän sai Pyhäjärveltä, missä hän tutustui herännäisiin ja löysi henkisen kodin heidän paristaan. Tutuiksi tulivat niin Paavo Ruotsalainen kuin Jonas Laguskin.
Avioiduttuaan Laura Stenbäckin kanssa Henrik sai paikan Säräisniemen seurakunnasta, joka kuului suureen Paltamon emäseurakuntaan. Juuri Henrik toi herännäisyyden Oulujärven erämaaseurakuntaan.
Ajat olivat ankeat, katovuosi seurasi toistaan. Vuosina 1856–1857 valtio järjesti hätäaputöitä laajojen Pelson soiden kuivattamiseksi. Tästä työmaasta tuli varsinainen taudinpesä. Sairaskäynti Pelsolla koitui myös Henrik Schwartzbergin kohtaloksi. Hän menehtyi punatautiin vain 46 vuoden ikäisenä.
Laura Schwartzberg jäi leskeksi 41-vuotiaana yhdeksän lapsen yksinhuoltajana. Elämä oli vaikeaa,
taloushuolet painoivat. Pappilan palo vei kaiken irtaimen omaisuuden. Kaikesta huolimatta Laura pystyi kouluttamaan lapsensa. Seitsemästä pojasta peräti viisi luki papiksi. Vahvatahtoinen Laura kuoli vuonna 1885.
Schwartzberg-Mustakallio-suku on tullut tunnetuksi suvun piiristä lähteneistä papeista ja muusikoista, lääkäreistä ja professoreista.
Tästä kaikesta kertoo ensi torstaina 17. elokuuta ensi-iltansa Säräisniemen kirkossa saava kyläooppera Henrik ja Laura. Idea esitykseen syntyi Helena Vähäsarja-Haatajan aivoituksista. Käsite kyläooppera syntyi vuonna 1999, kun Vaalan Veneheitossa tuotettiin kyläooppera Runon lintu ja liekki. Se kertoo ensimmäisestä suomenkielisestä naisrunoilijasta Isa Aspista.
Seuraavat kyläoopperat Aleksanterin myrsky, joka kertoo keisari Aleksanteri I:n matkasta Kainuuseen, sekä taidemaalari Olli Seppäsestä kertova Näkijä ovat Seppo Kämäräisen käsikirjoittamia. Sävellykset ovat Risto Vähäsarjan.
Nyt ensi-iltaansa tulevassa kyläoopperassa esiintyvät muun muassa baritoni Riku Pelo ja sopraano Katri Kantola. Ohjauksesta vastaa edellisetkin kyläoopperat ohjannut Pauli Haataja. Musiikin johtaja on tukholmalainen viulisti Ida Maria Schwahn ja kertojana vaalalainen lehtori Eeva Virkkunen. Kyläoopperan musiikki koostuu Vanhan virsikirjan ja Siionin virsikirjan virsistä sekä Oskar Merikannon ja Risto Vähäsarjan lauluista.
Ensi-illan jälkeen oopperaa esitetään 18.–20.8. kello 14 ja 19 Säräisniemen kirkossa. Ohjelmamaksu 15 euroa. Ennakkovaraukset puhelinnumeroon 041 7427 333.
Helena Vähäsarja-Haataja, Seppo Kämäräinen
Fakta
Vanhaa Vaalaa
Säräisniemen kunta vuoteen 1954 asti, nykyään kylä Oulujärven rannalla Vaalan kunnassa.
Säräisniemen kyläyhdistyksen
puheenjohtaja Lea Lehtovuori,
lea.lehtovuori@gmail.com.
Myös Martat, Maa- ja -kotitalousseura, Museo- ja kotiseutuyhdistys ja Painuna Eränkävijät.
Kahvikamarit, syyskuun ensimmäisenä lauantaina syysmarkkinat, joulujuhla sekä iloinen talvipäivä maaliskuussa. Tilauksesta opastettu kyläkävely.
Ooppera esitetään vuonna 1781 valmistuneessa Säräisniemen puukirkossa. Harjoituksissa vasemmalla Veikko Karjalainen sekä alttarilla Riku Pelo ja Katri Kantola.
Tuumaustuokio kesken kirkkoharjoituksen. Vasemmalta Jouko Huotari, Veikko Karjalainen, ohjaaja Pauli
Haataja, Riku Palo ja Esko Turpeinen.
Oulujärven kansalaisopiston lausuntapiirin ja kyläyhdistyksen järjestämä runomaraton keräsi yli 80 kuulijaa
kesäkuussa Säräisniemen entiselle koululle. Esityksen ohjasi Teija Anneli.
Martat järjestivät sieninäyttelyn Säräisniemen syysmarkkinoilla 3. syyskuuta viime vuonna. Neuvoja sienistä
ja sienestämisestä antoi Ritva Anttonen.
Tuula Tähtinen
Tuula Tähtinen
Artikkelin lähde Kaleva 14.08.2017.