Puutarha-ala vei mennessään

Veikko Hätälän rakkaus puutarhaan ja kasveihin syttyi oppikouluikäisenä.

70 vuotta

Jaana Skyttä

Puutarhaneuvos Veikko Hätälän parvekepuutarha rehottaa. Palmut kohoavat kohti kattoa ja viiniköynnöksestä riippuu rypäleterttuja. Sitruunapuu tekee hedelmää. Ruukuissa kasvaa omenaa ja mandariinia.

Puutarhurin sanotaan olevan onnellinen, mutta tällä kertaa vastassa on hieman surullinen ”puutarhuri”.

Hätälä teki elämäntyönsä Kempeleen puutarhaoppilaitoksen, sittemmin Oulun luonnonvara-alan rehtorina. Eläkkeelle hän jäi 2003.

– Olen pettynyt siihen, millä tasolla opetus siellä nyt on.

Hätälän kaudella puutarhaoppilaitos nousi kukoistukseensa. Kevät alkaa Kempeleestä -puutarhanäyttelyiden järjestäminen aloitettiin 1988. Innostus oli valtavaa.

Hätälä hankki alansa huippuopettajia muun muassa Saksasta ja Norjasta. Yhteistyötä tehtiin myös Kreikan, Englannin ja Ranskan kanssa.

Rakennuskanta uudistettiin, ja moderni koulu vihittiin käyttöön vuonna 1996.

– Koulutus oli Suomen huippua. Saimme ammattikorkeakouluopetuksen opistotason opetuksen rinnalle. Puutarha-alan opiskelijoita oli parhaimmillaan neljäsataa. Meillä oli – ja on yhä – loistavat tilat. Nyt olen kuullut, että päärakennus laitetaan kiinni ja opiskelijat siirretään konekoulun puolelle.

Hätälä myöntää olleensa työssään intohimoinen, jopa fanaattinen. Suunnittelu ja jatkuva kehittyminen olivat kansainvälistymisen ohella sydäntä lähellä.

– Alalla on aina ollut vähän työpaikkoja, mutta kun meiltä lähtivät parhaat, he työllistyivät. Kun intohimo puuttuu, opiskelijat lähtevät pois. Talouspolitiikan sijaan tulisi ajatella koulutuspolitiikkaa: millaista hedelmää koulutus tuottaa. Eikö yrityselämässäkin irtisanota työntekijät, jotka eivät tuota. Korostan, syy ei ole henkilökunnassa vaan koulutuskuntayhtymässä.

Vuosituhannen alussa Muhoksen maatalousoppilaitos ja Kempeleen puutarha-alan oppilaitos yhdistyivät Luonnonvara-alan oppilaitokseksi.

Hätälä kulki rehtorina Kempeleen ja Muhoksen väliä.

– Ideoin Muhokselle toteuttamiskelpoisia hankkeita, mutta ne pantiin jäihin.

Sitten syntyi suunnitelma siirtää Pirilän puutarhaoppilaitos Muhokselle, Koivikon maatalousoppilaitoksen yhteyteen. Hätälä piti ajatusta järjettömänä, kun juuri oli rakennettu uudet tilat Kempeleeseen.

Hän asettui jyrkästi ajatusta vastaan, ja kieltäytyi lähtemästä Muhokselle, jos suunnitelma konkretisoituisi. Sitä se ei tehnyt, mutta aika oli henkisesti raskasta.

– Painostuksen alla jouduin jäämään eläkkeelle kymmenen vuotta ennen aikojani. Reagoin tilanteeseen voimakkaasti. Nousujohteisen työuran jälkeen eläköitymisestä jäi ikävä muisto. Sairastuin.

Tätä nykyä mies on kunnossa ja vaikuttaa erilaisilla puutarha-alan foorumeilla.

Hätälän innostus puutarhaan syntyi, kun hän teki 14-vuotiaana sijaisuuksia kauppapuutarhalla. Sen omistaja, iäkäs nainen, vihki hänet floristiikan saloihin.

Isältään poika sai luvan suunnitella kotipihaa Rantsilassa ja kasvattaa omenapuita. Taskurahaa tuli, kun hän toimitti kasvattamaansa kaalia hotelli-ravintola Tervahoviin Ouluun.

Lukioaikana Hätälä istui kirjastossa lukemassa tietoutta kasveista ja puutarhan hoidosta.

– Kasvi on ihme. Kaikki se, mitä siemenestä kasvaa. Siinä intohimoni syy.

Hieman surullisen puutarhurin suupielissä karehtii hymy, kun hän katselee puutarhaansa parvekkeella.

– Muuta en tarvitse.

Fakta

Veikko Hätälä

Syntynyt 14.8.1947 Rantsilassa. Asuu Oulussa.

Puutarhurintutkinto 1974. Maanrakennuksen ja maisemansuunnittelun diplomi-insinööri, Osnabrück, Saksa, 1981.

Puutarhasuunnittelun- ja perustamisen lehtori 1979–1986. Kempeleen puutarhaoppilaitoksen rehtori 1986–2000.
Oulunseudun luonnonvara-alan rehtori 2000–2003.

Osallistunut kansainvälisiin puutarha-alan projekteihin ja työryhmiin.

Luottamus- ja asiantuntijatehtäviä, muun muassa Floralia-näyttelytoimikunnan puheenjohtaja 1988–2002.

Suunnitellut Kempeleen keskustan kiertoliittymän Vihertaideteoksen 2006.

Plantes Oy:n hallituksen puheenjohtaja.

Perheeseen kuuluvat kaksi aikuista lasta ja kaksi lapsenlasta.

Harrastaa lenkkeilyä ja hiihtämistä.

Puutarha-alan koulutustyöryhmän jäsen ja Oulun puutarhayhdistyksen puheenjohtaja.

Puutarhaliiton hopeinen ansiomerkki 1997, Vihervuosimitali 2000, Osnabrück vuosimitali 2002, puutarhaneuvos 2004.

Syntymäpäivänään matkoilla.

Puutarhaneuvos Veikko Hätälän mielestä jokainen kasvi on ihme.



Creative Commons -lisenssi

Artikkelin lähde Kaleva 14.08.2017.