Perinnöksi reilut sata vuotta historiaa
Ulla Ingalsuo
– Historian tunteminen auttaa tekemään päätöksiä tulevaisuuteen, tietää kuusamolainen Valma Lämsä.
Hän seisoo Kuusamotalolla Jyrkänkoski-taulunsa edessä ja osoittaa maalauksesta lapsuudenkotinsa.
Kaamosgalleriassa elokuun ajan esillä olevassa taide- ja kulttuurihistoriallisessa näyttelyssä on maalauksia ja valokuvia, oheismateriaalia ja multimediaa pohjoisen ruukista, Kuusamon Jyrkänkosken liippatehdasmiljööstä ja sen lähiympäristöstä sekä alueen matkailukohteista.
Näyttely on osa Kuusamon Kuusinkijoen Jyrkänkosken tehdasmiljöön pitkää historiaprojektia. Sata vuotta historiaa putosi Lämsän syliin 15 vuotta sitten, kun äiti kuoli.
– Äitini Elsa (os. Palukka) ja hänen toinen miehensä, isäni veli Eino Moilanen, ymmärsivät kerätä historia-aineistoa jo vuosikymmenten ajan. He luovuttivat sen käyttööni enkä minä voinut muuta kuin etsiä lisää, digitalisoida, tallentaa ja lopulta kirjoittaa.
Valtaisa historiapaketti pisti miettimään, kuinka saada järjesteltyä kaikki aineistot. Kuin tilauksesta Oulun yliopistossa alkoi digitaalisen median maisteriohjelma, johon Lämsä haki ja pääsi.
– Tutkinto oli myös viimeinen piste omien kuvantamisen taitojeni kehittämiseen. Vuosikymmenten jälkeen tartuin jälleen väreihin ja pensseleihin. Historian painolasti oli purettava kuviin, jotta jälkipolvemme ymmärtäisivät menneisyyttään ja esivanhempiamme – ja samalla ehkä vähän myös itseään.
”Haluaisin tuoda esiin
aineistoni avulla, kuinka
vaatimattomilla resursseilla Koillismaalta on ponnistettu niin kansainvälisille markkinoille kuin henkisen hyvinvoinnin lähteille.”
Nyt Kuusamon teollinen historia on saatettu lähes valmiiksi: Jyrkänkosken liippatehtaan historiasta kertovasta viisiosaisesta kirjasarjasta on julkaisematta enää päätösosa ja sen rinnalle kirjoitettava fiktiivinen tarina siitä, mitä virallinen historiankirjoitus ei kerro.
– Julian tarina nivoo faktaan fiktioita politiikasta, uskonnosta ja ihmissuhteista, Lämsä lupaa.
Vuotungin tehdasmiljöö on merkittävä osa Kuusamon teollista historiaa. Matti Eksymä perusti legendaarisen liippatehtaan vuonna 1912. Toinen tehtailija toimitti myös laattakiviä 1930-luvulla eduskuntataloon saakka. Raaka-ainevarastona oli muun muassa Paanajärven Selkäkosken lähellä oleva Kuivajärven aho.
Liippatuotanto jatkui vuoteen 1949, jonka jälkeen materiaali vaihtui puutavaraksi. Siitä oli kova kysyntä sodasta toipuvassa Euroopassa.
Yksi ympyrä sulkeutui aiemmin tänä vuonna, kun Kuusamon kiveä toimitettiin jälleen eduskuntataloon. Pyöröhallin kuluneita laattoja on korvattu laajassa remontissa Soidinvaaran kvartsiittiliuskeella.
Lämsä sanoo, että liippatehtaan historian tallentaminen on kunnianosoitus kaikille liippatehdas- ja Jyrkänkosken ruukkimiljöössä työtä tehneille henkilöille perheineen ja sukuineen.
– Ennen kaikkea haluaisin tuoda esiin aineistoni avulla, kuinka vaatimattomilla resursseilla Koillismaalta on ponnistettu niin kansainvälisille markkinoille kuin henkisen hyvinvoinnin lähteille. Tärkeä tehtävämme on antaa toivoa tulevaisuuteen.
Lämsän oma mielenmaisema on vapaana virtaavan Jyrkänkosken partaalla. Hänen isänsä ei suostunut koskaan myymään koskiosuuttaan Kuusamon koskisodassa, vaikka miestä siihen monesta suunnasta painostettiinkin.
Fakta
Valma Lämsä
62-vuotias vastikään turkulaistunut kuusamolainen tietokirjailija sekä kuva- ja mediataiteilija.
Perheeseen kuuluu Turussa asuva Virpi-tytär perheineen sekä Singaporessa työskentelevä Jarno-poika puolisonsa kanssa. Kahden lapsen isoäiti.
Valmistui filosofian maisteriksi Oulun yliopistosta vuonna 2008, pääaineena tietotekniikka. Opintoja myös oikeustieteistä Lapin yliopistossa. Suorittanut aiemmin merkonomin tutkinnon ja opiskellut myös Wärtsilän teknillisessä oppilaitoksessa.
Toimittanut Taiteilijaseura Koillisen historiikin sekä Kuusamo sydämellä -valokuvateoksen.
Lukuisia multimediatuotantoja. Lämsän omista valokuvista ja runoista koottu Neljä vuodenaikaa -cd käännettiin kolmelle kielelle ja myytiin nopeasti loppuun.
Työskennellyt aiemmin muun muassa Kuusamon seurakunnan talouspäällikkönä sekä kirjakauppiaana. Toiminut myös Kuusamon Yrittäjien ja Koillismaan Yrittäjänaisten puheenjohtajana.
Artikkelin lähde Kaleva 02.08.2017.