Nauru irtosi 1950-luvunpoika-koulussa
nuoruuttaan, kun Suomi alkoi kansainvälistyä.
Tarinoita menneisyydestä
Poikakoululaisten meno villiintyi lystiksi, kun nuorukaiset vapautuivat pulpeteistaan ja opettajien silmien alta Oulun lyseossa 1950-luvulla. Iloisessa poikajoukossa liikkui myös Martti Ahtisaari. Luokkakaverit muistavat hänet ystävällisenä, kaikkiin tasavertaisesti suhtautuvana teininä.
– Martti oli siitä erikoinen, että hän suuntasi ulkomaille jo lukiolaisena, Antero Allas sanoo.
Oulun lyseon oppilas, elokuvaohjaaja Peter von Bagh määritteli 1950-luvun viattomuuden ajaksi (Sininen laulu, Itsenäisen Suomen taiteiden tarina, WSOY 2007). Viimeiset sotakorvaukset maksettiin 1952, ja samoihin aikoihin päättyi säännöstely. Helsingin olympialaiset 1952 käänsi kansainväliset katseet Suomeen.
– Kansainvälistyminen sai aivan uusia ulottuvuuksia, myös hitaasti käynnistyneen mutta pian melkein villin muodon saaneen matkailun lisäksi, Bagh kirjoitti.
Sodan jälkeen 1940-luvulla lapset jäykistyivät luokkakuviinsa totisiksi. Sarkatakit hiersivät niskaa. Pitkä talvi kuljettiin monoissa. Niin myös Martti Ahtisaari Kuopiossa, jossa hän kävi koulua keskikouluun asti. Ahtisaaren perhe muutti 1952 Ouluun ja Martti aloitti koulun Oulun lyseossa.
Valokuvat Oulun lyseon ajoilta näyttävät, miten pojat pukeutuivat kuin miehet. Oma nuorisomuoti alkoi kuitenkin erottua aikuisten tyylistä. Elokuvateattereissa kuultiin 1955 ensimmäistä kertaa Rock Around The Clock -kappale. Suomessakin etsittiin Elviksen tai Paul Ankan näköisiä miehiä.
Oulun lyseossa nouseva populäärikulttuuri sivuutettiin. Koulu syvensi nuorisoa esimerkiksi latinaan, kirjallisuuteen tai klassiseen musiikkiin. Simo Näyhä muistelee (Citizen Peter, Like 2013), että ”lyseoaika oli yhtenäiskulttuurin aikaa” 1950-luvulla.
– Koko ikäluokka harrasti samoja asioita, ja kaikki Oulun teinit tulivat samoihin rientoihin. Oulun Teinien Elokuvakerhon näytökset pidettiin lauantaisin pääasiassa elokuvateatteri Hovissa. Toisesta näytöksestä alkaen Peter von Bagh johti elokuvakerhoa.
Petteri-kutsumanimen saanut elokuvan tuntija ei harrastanut urheilua. Antero Allas muistelee, että jääpallo veti suuren osan lyseolaispojista ilta toisensa jälkeen Oulun luistinradoille.
Seppo Kallio toteaa (Lyseolaislystiä, toimittanut Tauno Ojala, Pohjoinen 1999), että iltakävely Kirkkokadulla oli 1950-luvulla lyseolaisten ja muiden koululaisten suosittu harrastus. Koululaiset kulkivat Kirkkokatua Heinäpäätä kohti. Kinon kulmalta he kääntyivät Isollekadulle ja Tuomiokirkolle päin. Arinan kohdalta suunnattiin takaisin Kirkkokadulle.
Seppo Kallio kirjoittaa suomen kielen opettaja Anna Leinosesta: ”Anna Leinonenkin tuntui siellä viihtyneen, siitä saimme erään tunnin alussa sapekkaan todisteen. Hän nimittäin kertoi olleensa jo jonkin aikaa kiinnostunut lyseolaisten mielenliikkeistä, nämä kun ”tahkosivat” ilta illan jälkeen samaa kierrosta. Lehtorimme jatkoi: – Kun minä kuljin kahden lyseolaisen jäljessä, niin minä kuulin saatanan Annat ynnä muut ja olin erittäin närkästynyt.”
Toteamuksesta jäi elämään yksi lausahdus satojen muiden joukkoon.
– Sitä käytettiin, jos koulussa ei tullut oikein menestystä. Syynä olivat ”saatanan Annat ynnä muut”.
Kerran Anna Leinoselta lipsahti laukustaan villahousut lattialle, kun hän kaivoi ainevihkopinoa esiin. Pojat mykistyivät eivätkä osanneet auttaa opettajaansa, joka hermostui vahingolleen, huitaisi housuillaan lähinnä istuvaa poikaa korville ja rääkäisi:
– Teistä moukista ei saa herrasmiehiä tekemälläkään!
Erkki Hujanen
Fakta
Tottunut lähtemään
Presidentti Martti Ahtisaari syntyi Viipurissa 23.6.1937.
Isä Oiva Ahtisaari joutui rintamalle ja äiti Tyyne Ahtisaaren siirtyi poikansa kanssa Kuopioon, jossa Martti kävi koulua Kuopion lyseon ensimmäisille luokille asti.
Vuonna 1952 perhe muutti isän työn takia Ouluun. Martti Oulun lyseosta ylioppilaaksi 1956.
Oulun lyseon pihalla takarivissä vasemmalta Kauko Ahola, Alpo Aaltonen, Pekka Kukkonen, Tauno Ojala, Tapio Holma, Niilo Ylönen, Seppo Kallio, Martti Ahtisaari, Jukka Laukasto, Raimo Ahonen ja Paavo Heikkinen. Alhaalla vasemmalta Hannu Huotari, Aulis Autio, Antero Allas, Matti Illikainen, Juha Vanhanen ja Väinö Kirstinä.
Lyseon pojat tauolla joskus 1950-luvulla. Ylimpänä Martti Ahtisaari.
Artikkelin lähde Kaleva 13.08.2017.