Melodia kertoo tarinan
värittävät torstaina Oulussa alkavaa Elojazz-festivaalia.
sillä hän aloitti muusikon uransa Pyhäjärveltä.
Esko Aho
Torstaina Oulussa alkavalla nelipäiväisellä Elojazz-festivaalilla valokeilaan nousee kansainvälisestikin menestynyt kapellimestari-säveltäjä-sovittaja Vellu Halkosalmi, 45, joka tunnetaan myös opettajana ja oppikirjailijana.
Halkosalmi asuu Helsingissä, mutta on lähtöisin Pyhäjärven kaupungin keskustasta Pyhäsalmelta.
Veli-Matti, kuten hänen nimensä vielä 1970- ja 1980-luvuilla kirjoitettiin, soitti ennen kitaristiksi ryhtymistään erilaisia puhallinsoittimia, viimeksi pasuunaa muun muassa Laaksojen soittajat -puhallinorkesterissa.
Alueellinen orkesteri toimi periodeittain Sakari Lambergin johdolla.
– Harjoituksiin Oulaisiin kuljin Ruotsin radio-orkesterin entisen trumpetistin Seppo Merisalon kanssa. Hän poimi minut aina lauan-
taiaamuisin autonsa kyytiin Vaskikellon huoltoasemalta. Pasuunansoittoa minulle opetti Haapajärvellä asunut Kalevi Hietala. Ensimmäinen musiikillinen oppi-isäni oli Simo Saastamoinen Haapavedeltä, Halkosalmi sanoo.
– Kitara tuli mukaan kuvioihin 1986, kun täytin 15 vuotta ja ikätoverini lopettivat puhallinsoittamisen. Jäin yksin pasuunani kanssa. Instrumentin vaihduttua elämä oli ihan pelkkää kitaransoittoa ilman opettajaa, levyjä kopioimalla.
Paljon myöhemmin, vuosituhannen vaihteen molemmin puolin, Halkosalmi jo opiskeli ja opetti muun muassa Helsingin pop- ja jazzkonservatoriossa.
Elojazzeilla Halkosalmelta kuullaan lauantai-iltana sovituksia suomalaisista ikivihreistä Oulu All Star Big Bandin, laulaja Maria Ylipään ja trumpetisti Jukka Eskolan, Elojazzin taiteellisen johtajan esittäminä.
– Pääosa kappaleista on sävelletty 1960-luvulla ja sitä ennen. Ajan myötä niistä on tullut osa suomalaisuutta, miten nyt ikivihreät syntyvät. Aika on näyttänyt niiden kestävyyden. Toivo Kärjen ja Unto Monosen sävellysten kanssa soi Armas Järneleltin Kehtolaulu. Kaikki kappaleet tulkitaan uusiksi jazzin ja big band -perinteen keinoilla, sovittaja kertoo.
Halkosalmen mukaan sovittamista ei voi avata suurelle yleisölle pelkästään musiikillisin termein, minkä takia hän ottaa esimerkin teatterin maailmasta.
– Sovittaessani teen musiikille samoin kuin dramaturgit, lavastajat ja puvustajat vanhoille näytelmille. Perustarinan runko säilyy, vaikka tulkinta ja ulkoasu vaihtuvat. Melodia on minulle tarina, johon en tavallisesti koske muuten kuin ehkä tahtilajia ja rytmin käsittelytapaa vaihtamalla. Kaikki muu ympärillä voi muuttua.
– Muutosten laajuus riippuu siitä, kenelle sovitus on tarkoitettu. Kappale voi olla hyvinkin kaukana alkuperäisistä rakennuspuista, mutta silti melodian kautta tunnistettava.
Halkosalmi opetti pop- ja jazzkonservatoriossa vuoteen 2007 asti, minkä jälkeen hän on ansainnut leipänsä vapaana säveltäjänä. sovittajana ja kapellimestarina.
Alan kansainvälisiin piireihin avasi Hollannin radion perustaman, sittemmin yksityistetyn Metropole-orkesterin koulutusohjelma.
– Metropole on ikään kuin big bandin ja sinfoniaorkesterin yhdistelmä, joita ennen kutsuttiin euroviisubändeiksi. Se on lajissaan maailman parhaita. Minut hyväksyttiin heidän sovittajakoulutukseensa kahdeksan muun eurooppalaisen kollegan kanssa 2003.
Vellu Halkosalmi on tehnyt 2005 lähtien Metropolelle kymmenittäin erilaisia sovituksia, samoin kuin WDR:n (Westdeutscher Rundfunk) big bandille ja sinfoniaorkesterille.
Halkosalmen tuotantoa on esitetty myös Belgiassa, Tanskassa, Ruotsissa ja Yhdysvalloissa.
Elojazz. Oulu All Star Big Band, Maria Ylipää & Jukka Eskola: Ikivihreä Suomi. Rauhalan patiolla ja Prunnitorilla Oulussa perjantaina 4.8. kello 18.30.
Artikkelin lähde Kaleva 02.08.2017.