Meidän päiviemme Luther
reformaatikosta.
Pia Kaitasuo
Poissa on paavi, anekauppa ja näitä vastaan käyvä keskieurooppalainen munkki karkeine kaapuineen.
Tilalla on meidän aikamme ja yhteisö Perämeren puhurissa, tehtaan varjossa. Nuori uskonoppinut mies sentään on jäljellä.
Kyseessä on Raahen seurakunnan, Raahen teatterin ja Nouseva rannikkoseutu ry:n tuottama näytelmä Martti ja Luther, jonka on kirjoittanut seurakuntapastori Teemu Kakkuri.
– Lähdimme seurakunnassa pohtimaan, millaista ohjelmaa laatisimme reformaation 500-vuotisjuhlavuoteen. Yksi ajatus oli tehdä vähän tämmöistä spektaakkelia, nykyaikaan sijoittuvaa, joka voitaisiin tuoda Raahen seurakunnan alueen ihmisiä lähelle, Kakkuri selittää.
Aikalaisdraamaa puoltaa myös Suomi 100 -juhlavuosi, hän toteaa.
Näytelmä saa ensi-iltansa Raahen teatterin suojissa, mutta kiertää sitten seurakuntien tiloissa Pyhäjoella, Ruukissa, Vihannissa ja Pattijoella.
Tekstin laatijan osa lankesi Kakkurille, koska hänellä on sen tuottamiseen rutiinia: seitsemän tietokirjaa, artikkeleita ja kolumneja, muun muassa.
Sen sijaan näytelmän laatijana Kakkuri on ensimmäistä kertaa niin sanotusti pappia kyydissä.
Draaman kirjoittaminen innoitti pastoria.
– Tarinoittaminen on kiinnostavaa! Nautin siitä, miten näytelmä on osoittautunut hyväksi välineeksi isojen tunteiden työstämiseen.
Aikalaisdraamaansa Kakkuri valitsi aiheita, joihin törmää työssään: esimerkiksi ammattiyhdistys, lapsettomuus ja vanhoillislestadiolaisuus.
– Myös muistisairauteen ja omaisten kokemuksiin siitä tartutaan hautajaissuunnittelussa hyvin usein. Se on yksi asia, josta on vaiettu.
Pääteemana on kuitenkin armollisuuden löytäminen lakihenkisen lahkolaisuuden paineissa, Kakkuri määrittelee.
– Pyrin siihen, ettei tekstissä olisi yhtään klisettä – ne eivät kosketa.
Silti huumorilla on tärkeä osansa, Kakkuri on halunnut.
– Kun kyseessä on teatteri, replikointi on kauttaaltaan humoristista, hän aloittaa.
– Jos saan kirjoittajana katsojat pikkuisen nauramaan, saan heidät myös itkemään. Näytelmä menee samoilla kyynelillä läpi.
Kakkuri haluaa kylvää katsojan mieleen ajatusten siemeniä.
– Ei tyhjennetä koko pajatsoa, vaan jätetään jotain kotona sulateltavaksi.
Esitysten jälkeen on kuitenkin mahdollisuus keskusteluun työryhmän jäsenten kanssa.
– Mutta ei sitä kannata pelätä, Kakkuri toteaa lempeästi.
– Saa aivan hyvin vain katsoa näytelmän ja mennä kotiin.
Entäs se Kekkonen, jonka etukäteistiedot kertovat olevan myös mukana nuoren Lutherin kärsimyksissä? Onko hän etäännyttämässä?
– Kekkonen on mukana enemmänkin siirto-objektina, mutta kun ollaan Suomen juhlavuodessa myös, on hyvä muistaa, miten Kekkonen puhui 1900-luvusta ”minun vuosisatanani”, käsikirjoittaja selventää.
– Martti käy draamassa Rantapuistossa sijaitsevan Kekkosen patsaan kanssa keskustelua.
Saako ihan neuvojakin?
– Kyllä Kekkonen tarjoaa neuvoja kovastikin, Kakkuri nauraa.
– Kekkonen käy yöllä salaa lukemassa Lutherin tekstejä kirjastossa, siinä puiston vieressä.
Kulttuurista löytyy uutta yleisöä, Raahen seurakunnassa on ymmärretty sidosryhmäyhteistyötä mietittäessä. Teemu Kakkurillakin on jo uutta mietintämyssyssään.
– Ensi vuonna on sisällisodan muistovuosi. Jos saisimme päätöksen aikaiseksi, voisimme tehdä siitä myös tällä keinoin yhdessä koettavaa.
fakta
Kaksi Luther-näytelmää
Raahelaisten Martti ja Luther
-näytelmän on kirjoittanut Teemu Kakkuri ja ohjannut Sari Jaatinen.
Nimiroolissa nähdään kevään
ylioppilas Johannes Mattila.
Kantaesitys on Raahen teatterissa 16.8.2017 kello 18.
Esityksiä seurakuntakodeissa
Pyhäjoella (22.8.), Ruukissa (23.8.), Vihannissa (24.8.), Raahessa (25.8.) ja Pattijoella (27.8.)
Noin tunnin kestäviin esityksiin on vapaa pääsy
Oululaisten Reformaatio-näytelmä on syntynyt kreikkalaisten tragedioitten innoittamana.
Työryhmä Arpad Kovacs, Mirjami Rautio ja Juha Valppu perustaa sen autenttisiin Luther-sitaatteihin ja tunnustuskirjojen katkelmiin.
Esitys nähdään Oulun taiteiden yössä 17.8. Noin 25 minuutin mittaisen esityksen jälkeen on keskustelua.
Tähtitornin kahvilan kellarissa
kello 20.30 alkava tilaisuus
on K18.
”Jos saan kirjoittajana katsojat pikkuisen nauramaan, saan heidät myös itkemään. Näytelmä menee samoilla
kyynelillä läpi.”
Teemu Kakkuri
seurakuntapastori,
näytelmän kirjoittaja
Reformaatikon synkkä puoli
Pia Kaitasuo
Oulun linnan kivikellarissa tavataan taiteiden yön illansuussa täysin toisenlainen Martti Luther. Kiivas ja kiukkuinen, kynästään kärkevä.
Kreikkalaisista tragedioista innoituksensa saanut näytelmä Reformaatio on 25-minuuttisena tiivis, mutta sen jälkeen on luvassa keskustelua.
Ja mikä olisi keskustellessa: tekijäkolmikkoon kuuluva Oulun ev.lut. seurakuntayhtymän kansainvälisen työn pastori Árpád Kovács tapaa osata tuoda toisenlaisia näkökulmia tuttuihin asioihin.
– Halusimme tarjota reformaa-
tion 500-vuotisjuhlaan erilaista näkemystä Lutherista ja koko liikkestä, Kovács muotoilee.
– Lutherin pimeää puolta tuodaan harvoin esille. Sitä, miten hän innokkaasti vaatii noitia roviolle, julisti juutalaisia saatanan lapsiksi ja kehotti ruhtinaita teurastamaan talonpoikia, hän luettelee.
– Kun näistä joskus harvoin puhutaan, korostetaan, että nämä ovat sen ajan käsityksiä. Haluamme kysyä ja herättää keskustelua, eivätkö sitten ”yksin armosta” ja muut teologiset ideat ole yhtä paljon sen ajan käsityksiä, joilla ei oikeastaan ole käyttöä nykyään. Millä oikeutuksella Lutherin teologisia ideoita pidetään arvokkaina ja tavallaan ajattomina?
Työryhmä Kovács, Mirjami Rautio ja Juha Valppu kertoo haluavansa myös alleviivata Lutherin erittäin synkkää maailman- ja ihmiskuvaa. Mitä sellaisista seuraa, varsinkin kun ne ovat luterilaisten kirkkojen oppien perusta? he kysyvät.
– Ei luterilaisuus perustu armolliseen Jumalaan, vaan pahan olemassaoloon, Kovács lataa.
Reformaatio-näytelmän teksti koostuu pääosin autenttisista Luther-sitaateista ja tunnustuskirjojen katkelmista. Se esitetään 17.8. kello 20.30. Tilaisuuteen on vapaa pääsy, mutta ikäraja K18.
Martti ja Luther -näytelmässä yhdistyvät reformaation ja Suomen juhlavuodet. Ja kun Raahessa ollaan, hyvinkin Lutherin lailla seudun elämään vaikuttanut Urho Kekkonen on mukana juonessa.
Nimiroolissa Marttina nähdään
Johannes Mattila.
Artikkelin lähde Kaleva 16.08.2017.