Kokous kokoaa kaukaisetkin
Meidän kulma
Maalismaan suvun edustajia kokoontui lauantaina 5. elokuuta Yli-Iin Kierikissä. Osa ympäri Suomea asettuneista suvun edustajista tapasivat toisensa ensimmäisen kerran 20 vuoteen. Edellisen kerran suku kokoontui 1997 juhlistamaan sen 400-vuotista historiaa Maalismaan talon pihapiirissä.
Ajatus tapaamisen järjestämiseen oli noussut esiin Maalismaan serkusten tavatessa vuotta aiemmin. Olihan edellisen tapaamisen jälkeen sukuun syntynyt uusia edustajia, nuoret varttuneet aikuisiksi ja osa suvun vanhimmista nukkuneet pois.
Myös Suomi 100 -juhlavuosi sopi tapaamisen teemaan, sillä suvun isät ja isoisät ovat olleet mukana taistelemassa isänmaamme vapauden puolesta.
Paikalle pääsi yhteensä 120 henkeä, kaukaisimmat Amerikasta ja Thaimaasta asti. Maalismaasta on lähdetty muun muassa Amerikkaan, mutta siteet ovat pysyneet Iijokitörmällä. Amerikan vahvistuksena Kierikkiin tulleet Albert Henderson ja poikansa Karl Henderson matkustivat kotoaan Georgiasta ja Mississippistä Yli-Iihin asti tutustumaan sukunsa alkujuuriin.
Jo aiemmin Suomessa vieraillut Albert Henderson (syntynyt 1946) kertoi, että tänne matkatessa hänestä tuntuu aina kuin hän saapuisi kotiin. Hänen isoäitinsä Priita Maria Maalismaa muutti Amerikkaan vuonna 1898 tavaten siellä suomalaissyntyisen Leo Hendersonin ja perustaen perheen maatilalleen Pohjois-Minnesotaan.
Heidän asuinalueensa oli tuolloin hyvin kansainvälinen, mutta naapurustoon ei kuulunut yhtään suomalaissyntyistä perhettä, joten suomen kielen puhuminen hiipui pikku hiljaa, eikä lopulta siirtynyt Albertin ja Karlin kuultavaksi.
Albert innostui sen sijaan opiskelemaan kieltä myöhemmin omatoimisesti ja yllättikin meidät kaikki laajalla suomen kielen sanavarastollaan.
Maalismaan suku haaroittuu viiteen päähaaraan, joita edustavat pääasiallisesti Hyryt, Maalismaat, Alaraasakat, Torvelat ja Tuohinot. Kaikki sukuhaarat olivat runsaslukuisesti edustettuina.
Ruokailun, kahvittelujen ja vapaan keskustelun lomassa vaihdetut kuulumiset vanhojen tuttujen ja uusien tuttavuuksien kesken saivat jatkoa päivän virallisessa ohjelmassa.
Suvun esittelyn ja muistelmien lomassa saimme kuunnella maalismaalaisten upeita musiikkiesityksiä, runonlausuntaa ja jopa monologin. Osa sukulaisista pääsi osallistumaan paneelikeskusteluun, jossa paneuduttiin maalismaalaisuuteen ja nostettiin esiin erilaisia tarinoita ihmisten takaa.
Keskusteluissa ja puheenvuoroissa korostui suvussa kulkevat perinteiset kädentaidot, taiteellisuus ja musikaalisuus sekä tietynlainen vapaus etsiä ja löytää oma paikkansa elämässä.
Ohjelman läpiviennistä ja juonnosta vastasi Manne Maalismaa.
Yksi suvun vanhimmista edustajista, Paavo Hyry, kertoi äitinsä muistelmia tulostaan Hyryyn ja sota-ajan muistelmia. Uusia suunnitelmia kokoontumisista ei tehty, mutta yhteenkuuluvuuden tunne on olemassa myös tulevaisuudessa, joten sukutapaamisten perinne jatkuu.
Johanna Alaraasakka
Fakta
Vanha sukutila Iijoen varrella
Maalismaan tila on ollut saman suvun hallussa ainakin vuodesta 1597 asti, jolloin Mikko Heikinpoika hallinnoi tilaa.
Tilaa kutsuttiin Saarelaksi 1850-luvulle saakka.
Iijoki vaikutti voimakkaasti Maalismaan ympäristöön pahoine tulvineen ja toi toisinaan myös vainolaisia.
Asukkaat elättivät itsensä maataloudella. Kalastuksesta sai lisäeinestä.
Iijokitörmälle ja myöhemmin Martimojokivarteen asukkaat rakensivat sahan sekä myllyn.
Seurasaarisäätiö keräsi vuonna 1963 tietoa Maalismaan pihapiiristä ja tallensi piirustuksia taloista Suomalainen kylä -teokseen.
Suvun edustajat kokosivat Maalismaa 400 vuotta -kirjan, joka julkaistiin 1997.
Kirjassa haastatellaan muun muassa Jakun koulun pitkäaikaista opettajaa Anna Hynnistä.
Hän kertoo kirjassa lapsuudestaan Maalismaan talossa.
Artikkelin lähde Kaleva 21.08.2017.