Hyvän tekeminen tekee hyvää
empatiaan ja auttamiseen.
Anna Kilponen
Ihmisketju kiemurtelee oululaisessa kauppakeskuksessa – se on kuin jättiläismato, joka kasvaa aina uuden ihmisen liittyessä siihen. Joku väistää jo kaukaa, ettei tulisi edes kutsutuksi, toinen empii ja moni haluaa vain katsoa, kuinka tuntemattomat tarttuvat toistensa käsiin ja hymyilevät toisilleen. Lopuksi he halaavat.
On maanantain aamupäivä ja joukko ihmisiä on juuri osallistunut taiteilija Kaisa Salmen yhteisölliseen #tekoja-teokseen tanssitaiteilija Pirjo Yli-Maunulan johdolla.
Hetkeä aiemmin ohikulkijat ja tapahtumaa seuraavat ovat nostaneet hyvien tekojen lotosta numeropalloja.
Jokaisen numeroa vastaa teko.
”Hae lapsesi tuntia aiemmin päivähoidosta tai iltapäiväkerhosta.”
”Sano naapurille terve hississä.”
Oulussa Salmi muistetaan neljä vuotta sitten toteuttamastaan ympäristöteoksesta, jossa ruusut valtasivat kadut ja levittivät hyvää mieltä. Samoja elementtejä voi löytää myös hänen Suomi 100 -taideprojektina toteuttamastaan #tekoja-teoksestaan, jossa hän haluaa tutkia empatiaa ja haastaa kenet tahansa tekemään hyviä tekoja muille ihmisille.
#tekoja on lähtenyt liikkeelle kesän aikana sosiaalisessa mediassa, Twitterissä ja Instagramissa. Osallistua on voinut jakamalla kuvan tai tekstin hyvästä teostaan.
– Joillakin ihmisillä on vaikea ilmiantaa tekojaan, joten myös pelkkä ”olen mukana” -ilmoitus riittää, Salmi kertoo.
Mukaan ovat lähteneet myös monet yhdistykset ja yritykset, jotka ovat haastaneet muitakin. Teot on koottu Veikkauksen Inhimillisten uutisten verkkosivuille.
Ilman nettiäkin on voinut osallistua. Salmi on järjestänyt Oulun lisäksi yleisötilaisuuden Helsingissä. Oulussa panelistit, muun muassa muusikko Jukka Takalo, Lämmitystalkoot-projektin Mia Kemppaala ja tuomiorovasti Satu Saarinen, keskustelivat empaattisuudesta.
– Tämä on amebamaisempi kuin aikaisemmat teokseni: vastuu on siihen osallistuvilla ihmisillä, Salmi kertoo.
Teoksen lähtökohtana on halu tutkia empaattisuutta taiteen kautta. Syntyi ajatus ”kollektiivisesta empatiaharjoituksesta”, jossa tutkaillaan, millaisia tekoja ihmiset ovat valmiita tekemään ja ottamaan vastaan.
– Toivoisin, että ihmiset huomaisivat, että tekemällä hyviä tekoja voi muuttaa maailmaa. Empaattisuutta on tärkeä herätellä siksi, koska netin vihapuheelle ja maailman julmuudelle turtuu.
Hyvän tekeminen paitsi tuntuu hyvältä, myös tekee hyvää.
– Empaattisuus vaikuttaa aivoissa positiivisesti. Jos joku katsoo silmiin ja hymyilee, se saattaa pelastaa päivän, jopa monta päivää.
Salmen mukaan teot voivat olla millaisia tahansa, kunhan niissä kiinnitetään huomiota empaattisuuteen. Taiteen nimissä teko voi olla hieman näyttävämpikin.
– Pääasia on, että teko on sellainen, että se tuntuu hyvältä. Itse menin erääseen kampaamoon ja pyysin, saisinko lakaista hiuksia lattialta. Työntekijät katsoivat ensin hieman kummissaan, mutta kuultuaan, mistä on kyse, he keittelivät lopulta kahvitkin minulle. Sen jälkeen olemme moikkailleet.
– Autoin myös erästä vanhaa rouvaa, jonka oli vaikea päästä sisälle kauppaan. Ihmiset kävelivät ohi, mutta jäätyäni auttamaan paikalle tuli pian neljä muutakin auttajaa. Kaupassa kukaan ei muistanut koko mummoa, mutta me auttajat hymyilimme toisillemme aina hyllyjen välissä kohdatessamme. Olimme samassa maailmassa.
Projektia vauhdittamassa on ollut julkisuuden henkilöitä, jotka ovat toimineet ”esitekijöinä”. Valkeassa yleisöä liikuttanut Pirjo Yli-Maunula on yksi heistä. Hän oli mukana jo Salmen ruusuteoksessa.
– Minulle empatia ja hyvän tekeminen ovat kehollista läsnäoloa. Tuijotamme kännykkää kaikkialla liikkuessamme sen sijaan, että oikeasti kohtaisimme toisemme. Keskustellessamme mietimme jo seuraavaa sanomistamme, emmekä kuuntele. Neuvoni on: pysähdy, hengitä ja rupea aistimaan.
Salmen mukaan ketään ei ollut vaikea houkutella mukaan. Saman saattoi havaita Oulussakin.
Miespuolinen ohikulkija noukkii tekojen lotosta numeropallon. Hän saa tehtäväkseen laulaa laulun tai esittää runon jollekin vanhemmalle ihmiselle. Hän nappaa mikrofonin ja ryhtyy toimeen saman tien. Mies on iranilainen Akbar Molael. Hän laulaa laulunsa omalla kielellään ja kääntää sen lopuksi englanniksi.
Oululainen Hartte Lindgren puolestaan saa tehtäväkseen korjata kahvilan pöydästä astiat.
– Siitä tuli hyvä mieli itsellekin. Sanoivat kahvilassa, että tule toistekin.
Hyville teoille ja empaattisuudelle on siis kysyntää, mutta avun vastaanottamisessa ja pyytämisessä meillä on vielä opittavaa.
– Meidät on kasvatettu sellaisiksi, että pitää pärjätä itse. Yhdessähän me tässä ollaan. Kukaan ei pärjää yksin, Salmi toteaa.
Lisää verkossa
Katso kuvagalleria. kaleva.fi
fakta
Suuria ja
pieniä tekoja
#tekoja on yhteisöllinen taideteos, joka kutsuu ottamaan
toisemme huomioon hyvillä
teoilla.
Hyviä tekoja voi ilmiantaa Twitterissä ja Instagramissa tunnuksella #tekoja ja seurata Veikkauksen Inhimillisiä Uutisia -sivustolla (inhimillisiauutisia.fi).
Teos on Salmen Suomi 100 -projekti.
Lopuksi Salmi kokoaa sivuille
ilmiannetuista teoista yhteenvedon.
Kaisa Salmi
Syntynyt 1968.
Performanssi-, yhteisö ja ympäristötaiteilija, joka tunnetaan Oulun ja Turun keskustan sekä Eduskuntatalon portaat vallanneista kukkateoksista sekä 1918 tapahtumiin liittyvästä Fellmanin pelto -performanssista, jonka pohjalta tehty elokuvateos on Kiasman kokoelmissa.
Valmistelee väitöskirjaa nykytaiteesta Aalto-yliopistossa.
Taiteen tekemisen filosofiana
ekologisuus, eettisyys ja estetiikka.
# tekoja -panelistien pieniä tekoja
”Silmiin katsominen. Meillä kaikilla on halu tulla nähdyksi.”
Satu Saarinen
Tuomiorovasti
”Kuuntele toista. Mieti, mistä puhe kumpuaa.”
Jukka Takalo
Muusikko
Ohikulkumatkalla ollut iranilainen opettaja Akbar Molael tarttui hänelle
ehdotettuun hyvään tekoon. Hän lauloi laulun omalla kielellään ja käänsi sen lopuksi englanniksi.
Ihmisketju koottiin kauppakeskuksen tiloissa olleista ihmisistä Kaisa Salmen (keskellä) järjestämässä #tekoja-tapahtumassa. Lopulta se kiertyi tiiviiksi ringiksi, ja toisilleen tuntemattomatkin kohtasivat hetken aikaa.
Artikkelin lähde Kaleva 29.08.2017.