Yksi Tornin henkilöistä on Intiön torni itse

Entiseen vesitorniin rakentuva upottava esitys imaisee katsojat sisään omaan maailmaansa. Siellä voi kohdata Kanin, Rotan
ja isopäisen Hautalan papan.

Syvyys syntyy historian fragmenteista ja seikkailu ilma-akrobatian korkeuksista.

Eeva Kauppinen, teksti
Pekka Peura, kuvat

Intiön vesitorni saa uuden elämän. Tornin valtaa kolmeksi viikoksi taiteilijaprofessori Pirjo Yli-Maunulan luotsaama taiteilijajoukko, johon kuuluu tanssijoita, ilma-akrobaatteja, säveltäjä-äänisuunnittelija Anssi Laiho, puvustaja-lavastaja Heidi Kesti sekä visualisti ja valotaiteilija Jukka Huitilan valot ja video.

Intiön torni on kulttuurihistoriallinen aarre. Kullankeltainen arvorakennus tarjoaa Tornille, uudelle immersiiviselle esitykselle, mielikuvitukselliset mitat: korkeutta 39 metriä ja pyöreän muodon.

Katsojia voi ottaa kerralla 30.

Lisäksi jokaiseen esitykseen on myytävänä kaksi eksklusiivista lippua, joilla pääsee huipulle asti.

Immersiiviset eli upottavat esitykset laajentavat esityksen sisältöä kokemuksellisuuden ja aktiivisen katsojuuden suuntaan. Immersiivisissä esityksissä katsoja liikkuu tapahtumien ja luotujen maailmojen sisällä – kuin pelimaailmassa.

Britanniassa immersiiviset esitykset saavat valtavia mittakaavoja.

Yksi kuuluisimmista on brittiläisen Punchdrunk-ryhmän teos The Drowned Man (2013), joka toteutettiin täyteen lavastetussa 19 000 neliön postirakennuksessa. Esitys liikkui viidessä kerroksessa, joihin oli luotu kuvitteellinen Hollywoodin elokuvastudio. Sisään mahtui satoja ihmisiä.

Lakkautetussa Marian sairaalassa Helsingissä pyörii tällä hetkellä Valtteri Raekallion teos Neuromaani. Se edustaa immersiivistä fyysistä mielenteatteria Jaakko Yli-Juonikkaan romaanin pohjalta.

Pirjo Yli-Maunula ja Flow Productions toteuttivat immersiivisen teoksen Varjakka Varjakansaareen kesällä 2014.

Upottavat esitykset ovat suosittuja ja koukuttavia. Katsojat haluavat osallistua esityksiin useita kertoja ja kokea vaihtoehtoisia reittejä.

– Isoissa toteutuksissa kuten The Drowned Man sekä Varjakka jotain jäi näkemättä, jos katsoja kävi vain kerran, Yli-Maunula sanoo.

Upottava esitys ympäröi sinua sen sijaan, että olisi kuin kuvana edessäsi.

– Lisäksi immersiivisyyteen liittyy usein moniaistisuus. Se tekee kokemuksesta syvemmän. On parhaimmillaan sellainen fiilis kuin olisi kävellyt elokuvan kulisseihin tai elokuvan sisään.

Isossa-Britanniassa mietitään, tarvitsevatko upottavat esitykset uudenlaista esiintyjyyttä. Kohti osallistumisen dramaturgiaa.

Yksi Tornin päähenkilöistä on arvokas ja hieno torni itse. Lisäksi tekijät ovat antaneet ruokkia itseään tarinoilla ja historian fragmenteilla, joilla käsikirjoitusta on tilkitty.

– Teemme tätä tornin ehdoilla, kun se on niin erityinen paikka. Arkkitehtuuri sanelee tosi paljon sitä, mitä sisällä tapahtuu, konseptista, ohjauksesta ja koreografiasta vastaava Pirjo Yli-Maunula kertoo.

– Ilma-akrobatian kautta tila onneksi laajenee ylöspäin.

Hahmojen joukosta löytyy Kani, Rotta ja Hautalan pappa, joka aikoinaan myi lippuja Intiön tornin näköalatasanteelle. Monet iäkkäämmät ohikävelijät ovat häntä muistelleet.

Torni-teos on lupaava avaus entisen vesitornin kulttuurikäytölle.

FAKTA

Vesitornista kulttuurikeskukseksi

Klassismia edustavan vesitornin on suunnitellut arkkitehti J.S. Sirén 1925. Rakennettu vuosina 1926–27.

Oulun kaupungin vesijohtolaitoksen ensimmäinen vesitorni. Korkeus 39 metriä. Vesisäiliön tilavuus 600 kuutiometriä.

Toimi aikoinaan Intiön näköalatornina.

Suljettiin vuonna 1969, kun Puolivälinkankaan vesitorni valmistui.

Suojeltu asemakaavassa sr-2-merkinnällä, mikä tarkoittaa, ettei tornia tai sen osia saa purkaa ilman pakottavaa tarvetta. Intiön vesitorni on yksi Oulun kaupungin kulttuurihistoriallisesti merkittävistä rakennuksista.

Oulussa asuva costaricalainen Daniel Herrera Castro osti tornin 35 000 eurolla elokuussa 2015. Hän suunnittelee entiseen vesitorniin kulttuurikeskusta – vesisäiliön kulttuuriasemaa.

Torni on JoJo – Oulun Tanssin Keskuksen tuottaman OuDance-festivaalin (14.–18.9.) avausteos. Tanssijat Milla Virtanen, Maria Littow, Pirjo Yli-Maunula. Sirkustaiteilijat Sanna Vellava, Ilona Jäntti. Sävellys ja äänisuunnittelu Anssi Laiho. Valot ja video Jukka Huitila. Puvustaja ja lavastaja Heidi Kesti. Esitykset Intiön vesitornissa aikavälillä 14.9.–1.10. Normaali lippu 30 euroa, eksklusiivinen lippu 38 euroa.

”Immersiivisyyteen liittyy usein moni-
aistisuus. Se tekee kokemuksesta
syvemmän. On
parhaimmillaan
sellainen fiilis kuin olisi kävellyt elokuvan kulisseihin tai elokuvan sisään.”

Pirjo Yli-Maunula

Torni-teoksen ohjaaja ja koreografi Intiön entinen vesitorni tuottaa vau-elämyksen, kun kävelee ovesta sisään. Tornikuilua kiertää portaikko, jota tanssijat ja ilma-akrobaatit hyödyntävät. Rotta-naamion takaa löytyy tanssija Maria Littow. Isopäinen hahmo edustaa Hautalan pappaa ensin nuorena, sitten vanhempana. Papan pään sisälle on päässyt tanssija Milla Virtanen. Taiteilijaprofessori Pirjo Yli-Maunula innostui immersiivisyydestä. Flow Productions on tuottanut
esitykset Varjakka ja Torni.


Creative Commons -lisenssi

Artikkelin lähde Kaleva 31.08.2016.