Teatteriesitys
Kaikki alkaa, kun murtovaras, Into Hinkkanen (Kari Sirniö), valitsee leskirouva Irma Tuulosen (Eeva Koskela) kodin kohteekseen. Alta aikayksikön makaa kutsumaton vieras pirtinlattialla haulikon tähtäimessä.
Samalla neuvokkaan lesken päässä kypsyy suunnitelma, jonka avulla remontoitaisiin niin tupa, sukulaissuhteet kuin vävypojan firman raha-asiat.
Teatteri Neliapilan harrastajanäyttelijät eivät totisesti pelkää heittäytymistä. Dialogi jää kuitenkin takkuiseksi ja kohtaukset jäsentymättömiksi.
Varsinkin kohtauksia, joihin on kirjoitettu toisiinsa limittyviä keskusteluja, on vaikea seurata.
Runsas teksti, joka sisältää paljon toistoa ja tarpeetonta informaatiota, olisi kaivannut saksia.
Suuren harrastajateatteriporukan kanssa tämä voi kuitenkin osoittautua mahdottomaksi. Näytelmä kun tarvitsee monta hahmoa, joista kaikki ansaitsevat lava-aikaa.
Esityskokonaisuus toki kärsii tästä, mutta esityksen valmistamiseen liittyy harrastajien kanssa usein muitakin arvoja kuin timanttiseksi hiottu lopputulos.
Äänitehosteet kaahaavista autoista ja äijäporukan saunailloista ovat oiva keino tunnelmien luomiseen. Pirtintuoksuisen näyttämökuvan viimeistelee räsymattojen mosaiikki.
Lavastuksen konstailemattomuuden ja kotoisuuden toivoisi ulottuvan myös ilmaisuun. Ylitsepursuavan ilmaisun voi toki kokea jo ryhmän ominaispiirteeksi.
Yhtä kaikki, rauhoittumalla dialogiin ja kunkin kohtauksen ydinajatukseen esitystä olisi miellyttävämpi seurata.
Artikkelin lähde Kaleva 05.08.2016.