Tanssitaanko viimeiset hitaat?
Oulun tanssinopettajakoulutus täyttää tänä vuonna 25 vuotta. Koulutuksen jatko on nyt katkolla.
Anni HyypiöOululainen tanssinopettajakoulutus täyttää tänä vuonna 25 vuotta. Juhlatunnelma on kuitenkin ainakin tänä keskiviikkona kaukana. Tänään Oulun ammattikorkeakoulun hallitus kokoontuu keskustelemaan siitä, mitä koulutusohjelmia se rahoitukseen kohdistuvien leikkausten vuoksi joutuu lakkauttamaan.
Vaikka Oamkin toimitusjohtaja ja rehtori Jouko Paaso ei ole julkisesti ottanut kantaa lakkautuskohteisiin, Kalevan tietojen mukaan tanssinopettajan koulutusohjelma olisi yksi mahdollisista leikkauskohteista.
Oulussa lakkautusaikeet ovat saaneet ärhäkkään täystyrmäyksen. Kalevan mielipidesivujen lisäksi aihe on kiehuttanut sosiaalisessa mediassa ja blogeissa. Tanssinopettajakoulutuksen säilyttämistä vaativassa verkkoadressissa on tätä kirjoittaessa yli 4 900 allekirjoitusta.
Se on kunnioitettava määrä ottaen huomioon sen, että kyseessä on pieni, vain 80–90 opiskelijan yksikkö.
Merkitys ei piile koossa, vaan erityisyydessä. Oamkin tanssinopetuksen suuntautumisvaihtoehtoja ovat kansantanssi, paritanssi, showtanssi ja baletti. Kolmen ensimmäisen opettajakoulutusta järjestetään Suomessa ainoastaan Oulussa.
Oulun opettajakoulutuksen perustamisjoukoissa mukana olleen oululaisen taiteilijaprofessorin, koreografi Pirjo Yli-Maunulan mukaan Oulun koulutuksen yhtenä tavoitteena olikin tarjota opetuslinjoja, joita Suomessa ei muualla opetettu. Tämän vuoksi oululaisella tanssinopetuksella on ollut erityinen vaikutus suomalaiseen kansantanssiin, joka ennen koulutuksen alkua eli vain asialle omistautuneissa harrastusryhmissä.
– Oulun kansantanssiopetus on kehittänyt kansantanssin ammatillisuutta päätähuimaavalla tavalla. Oulun vaikutukset eivät näy ainoastaan kansantanssissa, vaan koko tanssin kentällä. Oulusta valmistuneet kansantanssijat ovat rohkeasti tuoneet vaikutteita esimerkiksi nykytanssiin, Yli-Maunula toteaa.
Elokuussa 1991 Oulun konservatoriossa startanneen opettajakoulutuksen taustalla oli Oulussa ja koko Pohjois-Suomessa vallinnut huutava pula koulutetuista tanssinopettajista. Täsmälääke tepsi: moni Oulussa opettajaksi opiskellut joko perusti alueelle oman tanssikoulunsa tai työllisti itsensä yhdessä niistä. Harva jäi pyörittelemään peukaloitaan työttömänä.
– Kaikki valmistuneet eivät työskentele tanssinopettajina, osa on ryhtynyt ammattitanssijoiksi, osa koreografeiksi ja tuottajiksi. Ongelmia työllistymisen kanssa ei ole ollut, toteaa Oulun vanhimman ja suurimman yksityisen tanssikoulun Tanssikeskus Citydancen toimitusjohtaja Merja Satulehto.
Häntä lakkautussuunnitelmat surettavat ja pelottavat.
– Tanssin eteen on Oulussa tehty valtavasti töitä. Tällä lakkautuksella leikattaisiin valtava siivu alueen tanssin tulevaisuudesta. Mistä sitten saataisiin päteviä opettajia?
Jos juustohöylä nipistää tanssinopetuksesta, häviäisivät opiskelijatanssijat muun muassa sinfoniaorkesterin ja kaupunginteatterin tulevaisuuden näytöksistä. Kurjasti kävisi niin opettajaopiskelijoiden Oulun peruskouluissa antamalle tanssinopetukselle kuin Arktiset Askeleet -tanssitapahtumallekin.
Joutuisipa Oulu etsimään itselleen uuden tittelinkin.
– Olisihan tällä iso vaikutus koko kaupungin brändiin: Oulu on tullut tunnetuksi tanssikaupunkina, Satulehto summaa.
Tanssinopettajakoulutuksen lakkautussuunnitelmat eivät saa ymmärrystä Oulun tanssiammattilaisilta Merja Satulehdolta (vas.) ja Pirjo Yli-Maunulalta. Neljä vuotta sitten Oulusta tanssinopettajaksi valmistunut Pirita Tuisku sanoo tanssialan tarvitsevan ammattilaisia. – Jos koulutus loppuu, mistä sitten saamme ammattimaiset tanssinopettajat?Oamk oli ponnistuslauta uralle
Anni HyypiöUutiset Oamkin lakkautussuunnitelmista ovat kiirineet Skotlantiin saakka.– Surulliselta tuntuu. Linjan kohtalosta on ollut kyllä aavistuksia, mutta tämä uutinen oli surullinen vahvistus, toteaa Edinburghista tavoitettu oululainen tanssiyrittäjä Pirita Tuisku.
Tanssikoulun ja kehonhuoltosalin Cross Move Companyn perustaja sai paikan Edinburghin vuoden kestävästä tanssin mentorointiohjelmasta ja esiintyy yhdessä koulunsa nykytanssin erikoiskoulutusryhmien kanssa kaupungin nimekkäillä Fringe-festivaaleilla.
Ilman Oamkin opiskeluvuosia Tuiskun nykyhetki olisi aivan toisenlainen.
Kolmivuotiaana tanssin ja 16-vuotiaana sen opettamisen aloittaneelle Tuiskulle tanssinopettajakoulutus oli tärkeä ponnistuslauta uralle. Erityisen tärkeä oli Hollannissa modernin tanssin ja tanssiteatterin parissa vietetty vaihto-opiskeluvuosi. Se mullisti hänen käsityksensä tanssista, auttoi löytämään paikan tanssin maailmassa ja toi rohkeutta ja uskallusta – kyllä ulkomaillakin selviää!
– Ilman vaihtovuotta en varmaan olisi Edinburghissa. Siksikin harmittaa, sillä tiedän Oamkissa olevan hienoja tanssijoita, jotka kaipaavat omaa ponnistuslautaansa.
Artikkelin lähde Kaleva 17.08.2016.