Pudas- järvellä päästiin ”hirteen”
Aamun vesisateetkaan eivät haitanneet, kun koululaiset saivat astella uuteen hirsikouluunsa punaista mattoa pitkin saksofonin säestyksellä.
Eetu HalonenPudasjärviOnko jokin hullusti, jos lapsi alkaa kesken kesäloman kysellä, että koska se koulu jo alkaa? Entä silloin, kun hän vaatii saada tietää, voisiko siellä uudessa koulussa olla myös yötä?
Ei välttämättä – ainakaan silloin, kun kyse on Pudasjärven uudesta hirsikoulusta. Siellä tepastellessa alkaa oppivelvollisuutensa jo kauan sitten täyttäneenkin mieli haikailla takaisin koulun penkille. Keskiviikkona uuden lukuvuoden tässä hirsilinnassa aloitti kuitenkin allekirjoittaneen sijasta noin 700 oppilasta aina alakoulun tenavista lukion abiturientteihin.
Hirsikoulun avajaisseremonia alkoi keskiviikkona yhdeksältä aamulla rakennuksen sisäpihalla. Sää tosin yritti tehdä juhlallisuuksille tenät, mutta koulun värikkäät ulkoseinät ja kirjava joukko pihalle kokoontuneita alakoululaisia päihittivät tummien pilvien luoman yleisen harmauden.
Sade tosin onnistui hieman peittämään alleen kaupunginjohtaja Tomi Timosen avajaispuheen. Sen sijaan ekaluokkalaisen Miro Niskasaaren juhlallista tehtävää punaisen nauhan leikkaajana ei sää – eikä ympärillä herhiläisten tavoin pörrännyt toimittajalauma – haitannut. Sakset pysyivät napakasti kädessä.
Seremonioiden päätteeksi alakoululaiset poistuivat pihalta sisätiloihin maahan levitettyä punaista mattoa pitkin. Samaan aikaan ilmoille pärähtivät sulosoinnut Petri Ahon saksofonista. Voisi oman kouluvuotensa kai pöllömminkin aloittaa.
Jos kesälomaansa viettävän lapsen haikailut päästä takaisin kouluun herättävät epäilyksiä, voisi saman sanoa tyytyväisyyttään hykertelevästä kuntapoliitikostakin.
Pudasjärven kaupunginhallituksen puheenjohtajan Vesa Riekin (kesk.) hymy paistoi keskiviikkona kuin Naantalin aurinko.
– Kerrankin tuntuu poliitikosta hyvältä, Riekki vitsaili hirsikoulun aulassa.
Ihan syystä tuntuukin. Pudasjärvi on paininut kaupunkiin 1960- ja 70-luvuilla rakennettujen betonikoulujen sisäilmaongelmien kanssa pitkään. Näiden ja muutamien muiden betonirakenteisten julkisten rakennusten käyttöiäksi on osoittautunut 30–40 vuotta.
Remontit ja muut puhdistustoimenpiteet eivät ole auttaneet, vaan ne ovat paikoin jopa pahentaneet tilannetta. Muutosta lähdettiin hakemaan viime vuosikymmenen lopulla.
– Betonirakennusten takia jouduimme hirteen, Riekki naurahtaa.
Hänen mukaansa aloite hirsirakentamisesta tuli alun perin pudasjärviseltä hirsirakennusten valmistajalta Kontiotuote Oy:ltä vuonna 2008. Siitä lähtien Pudasjärvellä on nähty eräänlainen hirsibuumi: vuonna 2010 valmistui Metsähallituksen toimisto, vuonna 2013 Pikku-Paavalin päiväkoti ja vuonna 2016 uusi koulu. Lisäksi tänä vuonna on määrä valmistua vanhusten tehostetun asumisen palvelukoti.
Kun nämä kaikki kohteet lasketaan yhteen, on Pudasjärvellä rakennettu yli 15 000 neliömetrin edestä julkisia rakennuksia hirrestä.
Kaupunginjohtaja Tomi Timonen korostaa poliittisten päättäjien roolia hirsirakentamisen edistämisessä. Pudasjärven kaupunginvaltuusto on tehnyt periaatepäätöksen, jonka mukaan kaupungin kaikessa julkisessa rakentamisessa suositaan puuta.
– Poliitikot pitivät koulun kohdalla jääräpäisesti hirrestä kiinni. Ajateltiin, että mitään muita vaihtoehtoja ei ole: sen on oltava hirsi, mistä rakennetaan, Timonen toteaa.
Fakta
Koulussa pitävät majaa ylä- ja ala-asteet, lukio sekä kansalaisopisto. Keskiviikkona lukuvuoden aloitti 700 oppilasta.
Koulussa on yhteensä neljä eri lohkoa, joista kolmessa on käytetty rakennusmateriaalina pelkkää hirttä.
Kampuksen on rakentanut Lemminkäinen elinkaarimallilla. Rakentaja vastaa koulun ylläpidosta 25 vuoden ajan.
Koulun on suunnitellut arkkitehtitoimisto Lukkaroinen.
Rakennuksessa on yhteensä
Hanke maksaa Pudasjärven kaupungille kokonaisuudessaan liki
Tasapainottaa sisäilman kosteus- ja lämpöolosuhteita.
Hirsi sitoo ilmakehästä hiiltä lähes kaksi kertaa oman painonsa verran koko olemassaolonsa ajaksi.
Luonnollinen puu tuoksuu miellyttävältä, akustoi ääntä ja voi vähentää stressiä sekä laskea verenpainetta.
Lukion ekaluokkalaiset Jere Ranua, Silja Vasara ja Joonas Laakkonen kehuivat uutta opinahjoaan ”aika hienoksi”: heidän mukaansa se on mukavampi ja valoisampi kuin vanhat koulut. Alakoululaisten lukuvuosi alkoi komeasti, kun he pääsivät tepastelemaan uuteen kouluunsa punaista mattoa pitkin juhlaseremonioiden jälkeen.
Artikkelin lähde Kaleva 11.08.2016.