Nyt otetaan tilaa luovuudelle

Oulun keskustassa avautuu yhteisöllinen keidas oman toimiston seinille vaihtelua kaipaaville. Vastaavanlaisia coworking-työtiloja on syntynyt viime vuosina muissakin isoissa kaupungeissa.

Riitta Taulavuori

Seinän pyöreästä aukosta pilkistää läppäriään naputteleva mies.

Näyttää aivan siltä, kun mies olisi linnunpöntössä, ja niin hän itse asiassa onkin, kertovat Luovan Laboratorion yrittäjät Martta Tervonen ja Sami Mikkola.

Kaksikko avaa coworking- eli yhteisölliset työ- ja toimistotilat Oulun keskustassa Stockmannin yläpuolella neljännessä kerroksessa elokuun alusta alkaen. Tilat on tarkoitettu yrittäjille, pienyrityksille, freelancereille ja kaikille oman työpaikkansa seiniin vaihtelua kaipaaville.

Näiden tilojen erityispiirteenä on leikillisyys. Yrittäjät kutsuvat tilojaan nimellä coworking-keidas.

– Työnteko saa olla hauskaa, Tervonen huomauttaa.

Jos esimerkiksi linnunpöntössä nököttäminen alkaa kyllästyttää, voi käydä virkistäytymässä ja tapaamassa muita ihmisiä surffibiitsillä. Jos taas haluaa olla aivan omassa rauhassa, voi vetäytyä pimeään avaruushuoneeseen ja ottaa vaikka päikkärit huoneen keskellä sijaitsevissa mustissa aukoissa.

Neuvotteluille on omat tilansa, ja myös kiinteät työpisteet järjestyvät sellaisia kaipaaville. Ergonomia-asioista on huolehdittu, ja erilaisia työhön liittyviä palveluita kirjanpidosta terveydenhuoltoon on niitäkin saatavilla.

Tiloihin pääsyn edellytyksenä on kuukausimaksuun tai tuntihinnoitteluun perustuva jäsenyys.

– Täällä saa olla sopivasti suojassa pahalta maailmalta, huikkaa Asmo Saloranta, mies linnunpöntön uumenista.

Paloturvallisen kännykkälaturin kehittäjänä tunnettu Saloranta on tullut tutustumaan työtiloihin, joita hän pääsee käyttämään aivan pian.

Salorannalla on aiempaa kokemusta yhteisöllisistä työtiloista korttelin parin päässä toimivasta Business Kitchenistä. Siellä ideana on ”törmäyttää toisiinsa” opiskelijoita ja yrittäjiä. Luovan Laboratorion tiloista Saloranta arvioi saavansa riittävästi sekä työrauhaa että mahdollisuuksia verkostoitua.

– Esimerkiksi laturi sai alkunsa niin, että törmäsin ihmisiin, jotka osasivat auttaa ja tunsivat myös muita, joista on ollut apua. Jos olisin miettinyt asioita vain yksin kotona keittiön pöydän äärellä, tuskin mikään olisi onnistunut.

Yhteisöllisyyttä ja palveluita tarjoavia coworking-toimitiloja on perustettu Suomessa viime vuosina useita, ja muualla maailmassa niitä vasta runsaasti onkin.

Esimerkiksi Technopolis avasi Oulussa Linnanmaalla kaiken kokoisille yrityksille tarkoitetut coworking-tilat neljä vuotta sitten. Ensimmäisen varsinaisen coworking-tilansa oululainen pörssiyhtiö avasi Tampereella vuonna 2010, ja tätä nykyä yhtiön coworking-työtilojen verkosto kattaa 12 kaupunkia ja viisi maata, kertoo Lotta Lehtonen yhtiön viestinnästä. Yhtiön Helsingin Esplanadilla sijaitseva ”lippulaiva” avautui tänä keväänä.

Pääkaupunkiseudulla toimivia vastaavantyyppisellä palvelukonseptilla varustettuja paikkoja ovat myös muun muassa Spondan Mothership of Work sekä startup-yrittäjä Ola Sundellin pyörittämä HUB13.

Yhdysvaltojen länsirannikolta aikoinaan leviämään lähtenyt ilmiö on kasvanut melkoisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana, arvioi Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Virpi Ruohomäki.

– Olen itse käynyt tutustumassa pääkaupunkiseudulla oleviin tiloihin. Ne tuntuvat niin viihtyisiltä ja moderneilta, että voisin vaikka itsekin käydä siellä työskentelemässä, Ruohomäki naurahtaa.

Coworking-tilojen yleistymistä selittää hänen mukaansa työn tekemisen tapojen muutos.

Esimerkiksi projekteja ja etätyötä tehdään nykyään paljon, ja tärkeimmät työvälineet, puhelin ja läppäri, kulkevat helposti mukana kaikkialle.

Coworking-tilojen yleistymistä selittää työn tekemisen tapojen muutos.

Martta Tervonen ja Sami Mikkola ovat Luovan Laboratorion vetäytymistilan, avaruushuoneen, mustassa aukossa. Yhteisöllisessä työtilassa on erityyppisiä työpisteitä.

Koppi-konttoreista siirrytään monitiloihin

Riitta Taulavuori

– Varsinkin nyt 2010-luvulla on ollut enemmän sääntö kuin poikkeus, että toimistosuunnittelussa luovutaan koppikonttoreista ja niiden sijaan siirrytään avokonttoreihin ja monitilatoimistoihin, kertoo arkkitehtitoimisto Kanttia2:n toimitusjohtaja Markus Haapsaari.

Toimisto on ollut suunnittelemassa Luovan Laboratorion coworking-tiloja Oulun keskustassa.

Suuntaus on ollut havaittavissa maailmanlaajuisesti ja liittyy työn luonteen muuttumiseen, Haapsaari lisää.

Kyse ei ole vain esimerkiksi siitä, että säästöjä haetaan seinistä – avokonttorithan joustavat ja vastaavat koppikonttoreita paremmin yritysten muuttuviin työvoimatarpeisiin – vaan myös tarpeesta pystyä tekemään työtä luovasti.

– Nykyään oikeastaan kaikki työ voi olla enemmän tai vähemmän luovaa, ainakin välillä.

Luovuuden ilmentäminen ei aina ole helppoa. Vaikka kuinka olisi pyrkimys olla luova, ajatukset ja ideat saattavat jämähtää samoille urille.

– Tällöin virikkeellinen ympäristö voi auttaa: se voi toimia ikään kuin vahvistimena ja vapauttaa ihmisen luovaa potentiaalia.

Vanhempi tutkija Valtteri Hongisto Turun ammattikorkeakoulusta arvioi, että koppikonttoreiden korvautuminen avokonttoreilla ja monitilatoimistoilla selittyy paljolti tilatehokkuustavoitteilla.

Ongelmallisinta avokonttoriympäristössä on yleensä melunhallinta.

– Monitilatoimistot ja coworking-tilat eivät myöskään sovellu aivan kaikkiin toimistotyötehtäviin.

Mutta varsinkin yksin työtä tekeville ne voivat olla hyvä vaihtoehto sekä keino saada itselle oma työyhteisö, jos sellaista kaipaa.

Creative Commons -lisenssi

Artikkelin lähde Kaleva 01.08.2016.