Kuusisaaresta löytyi pysyvän asutuksen jälkiä
Jussi PesonenKuusisaaresta on arkeologisissa kaivauksissa paljastunut jäännöksiä ympärivuotisesta asutuksesta 1700-luvun lopulta.
Aiemmin on arveltu, että saaressa vain käytiin pikipolttimolla töissä.
Saaren korkeimmasta kohdasta, purettavan paviljongin takaa nurmelta, on löytynyt kivijalkojen osia, häivähdyksiä laudoista sekä uuninpohjia.
Kaivausten johtaja Esa Mikkola Museovirastosta kertoo, että uuninpohjat ovat kooltaan 10–15 neliömetriä ja viittaavat noin 150–200 neliömetrin pysyvässä käytössä olleisiin taloihin.
– Olemme löytäneet tähän mennessä kolmen tai neljän rakennuksen pohjan paikan, Mikkola sanoo.
Hänen mukaansa massiivisia uuneja olisi tuskin rakennettu vain tilapäistä asumista varten.
Mitään näyttävää esillepantavaa talojäämät eivät ole: kivenmurikoita ja puunpalasia. Hapan maa on hävittänyt kaiken muun.
Jäännökset silti kertovat, että Kuusisaaressa on asunut ilmeisesti pienpolton ympärillä toiminut yhteisö.
Nelihenkinen kaivausryhmä on avannut Kuusisaaressa lähes tuhat neliömetriä nurmikkoa ja ensi viikon loppuun mennessä he kaivavat vielä saman verran lisää.
Mikkola ennakoi, että esiin saattaa nousta vielä muutaman talon jäännöksiä.
Vihjeitä pysyvästä asutuksesta löytyi jo alkukesän koekaivauk-
sissa.
– Sellaisen mahdollisuus oli tiedossa, ei tätä muuten tutkittaisikaan.
Tutkimukset tehdään niin, että ensin kaivetaan maasta kaivinkoneella modernit kerrokset päältä pois ja sitten siirrytään hienompaan kaivamiseen käsillä.
Kuusisaaren löydöt ovat lähellä pintaa vain muutaman kymmenen sentin syvyydessä. Siksi kaivurin kanssa pitää olla varovainen.
Kuusisaaren historiaa kaivetaan esiin, koska saaresta tehdään kansanvirkistyspuisto ympärivuotiseen käyttöön liikunta- ja esiintymislavoineen sekä asfalttikenttineen.
Kalastus on uudistusten jälkeenkin yhä mahdollista, ja suojellut 1700-luvun pikipolttimon rakenteet säilyvät.
Artikkelin lähde Kaleva 11.08.2016.