Elokuvan loppu-teksteissä vilahtaa usein nimi Oulusta

Kolmea viimeisintä parhaan elokuvan Jussi-voittajaa yhdistää yksi asia: ne kaikki on käännetty ja tekstitetty Oulussa.

Elokuvatekstittäminen on armoton, mutta palkitseva
kääntämisen laji, sanoo Saga Vera Oy:n Janne Kauppila.

Janne Taanila, tekstit
Teija Soini, kuvat

Jos olet nähnyt elokuvateatterissa esimerkiksi Klaus Härön Miekkailijan, Pirjo Honkasalon Betoniyön tai vaikkapa Shane Blackin toimintakomedian The Nice Guys, olet saattanut huomata lopputekstien hännillä kääntäjän nimen sekä maininnan ”Saga Vera Oy, Oulu”.

Kyse on oululaisesta käännöstoimistosta, joka on työstänyt viime aikoina tekstityksiä muun muassa Juho Kuosmasen Cannesissa palkittuun Hymyilevään mieheen, Pedro Almodóvarin Julietaan ja Renny Harlinin Skiptraceen.

Kolmea viimeisintä parhaan elokuvan Jussi-voittajaa yhdistää se, että niissä kaikissa on käytetty Saga Veran käännöksiä ja tekstityksiä. Suomalaisissakin teatterikopioissa on tekstitykset vähintään ruotsiksi.

Yritystä johtaa Pikisaaren konttoristaan Janne Kauppila, joka ryhtyi yrittäjäksi kahdeksan vuotta sitten.

– Suvulla on ollut menneinä vuosikymmeninä elokuvateattereita Oulussa, ja kieltämättä on käynyt mielessä, voisiko esimerkiksi Hovin perinteitä jatkaa muodossa tai toisessa, hän kertoo.

Toistaiseksi suunnitelmia omasta teatterista ei ole, sillä käännös- ja tekstitystyöt pitävät miehen välillä turhankin kiireisenä.

– Ajattelen niin, että mieluummin tehdään vähän ja hyvin, ikään kuin käsityönä. Freelancereiden mielestä töitä voisi olla enemmänkin, ja ehkä se vielä onnistuu, kunhan opettelen lisää delegointia.

Saga Vera on erikoistunut nimenomaan teatterilevitykseen lähtevien elokuvien tekstittämiseen ja näin ollen rajattuna se on yksi harvoja ellei ainoa sarallaan Suomessa.

– Käännämme paljon eurooppalaista taide-elokuvaa ja toisaalta olemme monissa suomalaisissa uuden polven elokuvantekijöiden tuotannoissa mukana, Kauppila kertoo.

Esimiesasemassa Kauppilan oma tekstittäminen on jäänyt vähemmälle, minkä myötä työ nykyisin koostuu enemmän koordinoinnista ja laadunvarmistuksesta.

– Tiimityö on vahvuutemme, sillä yhtä elokuvakäännöstä voi olla suomentajan ja ruotsintajan lisäksi tekemässä kaksikin tarkistajaa.

Jokaisella kääntäjällä on oma tyylinsä ja Kauppila pitää tärkeänä, että kääntäjä myös itse pitää tekstittämästään elokuvasta.

– Tasomme selittyy osin sillä, että pyrimme aina löytämään mahdollisimman sopivan kääntäjän elokuvalle.

Saga Veran ydinporukkaan kuuluvat Michaela Palmberg, Heidi Nyblom Kuorikoski, Maarit Tulkki, Marko Pyhähuhta sekä johtajan pikkuveli Samuli Kauppila. Lisäksi apuna on joukko harvinaisempien kielten kääntäjiä sekä ranskan ja saksan asiantuntijoita.

Käännöksen muokkaaminen pitkän elokuvan tekstitykseksi ei ole niin helppoa kuin äkkiseltään saattaisi luulla.

– Kööpenhaminan yliopiston professoria Henrik Gottliebia mukaillen tekstittäjän pitää tietysti olla erinomainen kääntäjä, mutta sen lisäksi tarvitaan tulkin herkkää korvaa sävyjen ja erilaisten nyanssien välittämiseen, toimittajan kykyä olennaisen poimimiseen, muusikon rytmitajua ja taiteilijan estetiikan tajua.

Hyvä tekstittäjä pyrkii siihen, että tekstitys olisi mahdollisimman orgaaninen osa elokuvaa eikä se jyräisi muita osa-alueita, kuten näyttelijäntyötä. Jokaisessa elokuvassa ajastustyö on iso osa prosessia.

– Jos elokuvan kääntämistä vertaa esimerkiksi kirjallisuuden kääntämiseen, niin harva lukee kirjoja alkuperäisteksti ja käännös rinnakkain. Valkokankaalla taas jokaista käännösrepliikkiä verrataan armotta dialogiin ja siihen, miten se istuu kohtaukseen. Ja jokainen kirjoitusvirhekin paistaa kuin lehtiotsikosta.

Jälkituotannon osalta tekstittämisen työtahti on kiihtynyt, sillä aikajänne on käynyt vuosi vuodelta lyhyemmäksi.

– Kuvaa pantataan pitkään, ja riittävän ajan järjestäminen käännöstyölle on välillä kova haaste. Toisaalta asiakkaat osaavat arvostaa sitä, että laatu on korkealla täpäristä aikarajoista huolimatta.

Viime vuosina alan työehtoja sekä olosuhteita on heikennetty merkittävästi, mikä on vaikuttanut yleisesti tekstityksien laatuun.

– Pidän työehtosopimusta ikään kuin av-käännösalan reilun kaupan merkkinä. Se takaa kääntäjille kohtuullisen korvauksen työstään ja kannustaa heitä kehittämään ammattitaitoaan. Sopimuksen kiertäminen vain pitäisi saada loppumaan.

Saga Veran peruslähtökohtia luotettavuuden ja toimitusvarmuuden ohella ovatkin eettisyys ja reilut pelisäännöt: toimisto ei suostu polkemaan hintoja, ja kääntäjät saavat työstään työehtosopimuksen mukaisen palkkion.

– Kun kääntäjälle pedataan olosuhteet tehdä työnsä hyvin, se näkyy myös lopputuloksessa. Ja hyvin tehty käännös toimii kuin käyntikorttina ja poikii lisää töitä, Kauppila sanoo.

Janne Kauppila on vanhaa oululaista elokuvateatterisukua.

Creative Commons -lisenssi

Artikkelin lähde Kaleva 12.08.2016.