Avaus: Mikä houkuttelee Ouluun?

Oulussa laaditaan parhaillaan suunnitelmaa siitä, mikä tekee kaupungista vetovoimaisen.

Pelkät strategiset linjaukset eivät riitä. Yhdyskuntajohtaja Matti Matinheikki toivoo oheisessa puheenvuorossaan uusista toimista yhteistä näkemystä, konkretiaa ja päätöksiä.

Selkeää toimintasuunnitelmaa tarvitaan, sillä yliopistokaupunkien välillä on kova kilpailu yrityksistä ja asukkaista.

”Minne 300 000 suomalaista muuttaa? Yliopistokaupunkien
välillä käydään kiristyvää kilpailua yrityksistä, asukkaista ja vetovoimasta.

Reilussa kymmenessä vuodessa
Suomen suurimpien kaupunkien väkiluvut ovat nousseet jyrkästi.

Vuosituhannen alusta vuoteen 2014 Helsingin seutukunnan väkiluku kasvoi 200 000 asukkaalla. Kolme muuta suurta – Turun, Tampereen ja Oulun seudut – kasvoivat yhteensä noin 130 000 asukkaalla.

Oulu saavuttaa 200 000 asukkaan rajapyykin hetkenä minä hyvänsä.

Pääosa muista kaupungeista on menettäjiä. Samantyyppinen kehitys tulee jatkumaan.

Mutta edelleen: Minne muuttavat seuraavan vuosikymmenen 300 000 suomalaista?

Vielä tärkeämpää on kysyä, minne muuttavat nuoret ja koulutetut? He ovat avainroolissa kuntien välisessä muuttoliikkeessä.

Heidän valintansa kertovat, missä kaupungeissa on vetovoimaa.

Vetovoimaa on kahdenlaista: kovaa ja pehmeää. Innovaatiokeskittymät ja korkeakoulutustarjonta ovat ensin mainittua, tapahtumat, elämykset ja matkailukohteet jälkimmäistä laatua. Myös alueen imago vaikuttaa.

Jos seudulla on paljon koulutettua väestöä, se houkuttelee yrityksiä.

Oulu on käyttänyt valtavasti energiaa peruskouluun ja terveydenhuoltoon.

Suurin osa suomalaisista kuitenkin ajattelee näiden olevan suunnilleen samantasoisia palveluja kunnasta riippumatta. Ajattelutapa lienee perusteltua soteuudistuksen jälkeen.

Nyt tarvitaan jotain muutakin.

Oulu laatii parhaillaan suunnitelmaa, miten siitä tehdään vetovoimainen pohjoinen kaupunki.

Toimenpiteet viedään poliittiseen käsittelyyn vuodenvaihteessa.

Tarkasteluun on valittu neljä näkökulmaa: tapahtumapaikat ja tapahtumat (kuten Kuusisaaren tapahtumapuisto), asukkaiden lisääminen keskustassa (asemanseudun arkkitehtuurikilpailu ja torialueen kehittäminen), yritysten pilottialustat (Karjasillan ja Välivainion tontinluovutuskilpailut) sekä mahdollistajat (pysäköintiratkaisut).

Sulkuihin merkityt ovat jo toteutuneita asioita. Nyt haetaan yhteistä näkemystä uusista toimista.

Halutaanko Ouluun kongressikeskus, ja mikä olisi sen oikea paikka. Torialueellako, kuten torin ideakilpailussa vai asemanseudulla? Itse kongressikeskus pitää toteuttaa pitkälti yksityisen rahan turvin.

Entä Linnansaari, voitaisiinko vuosikymmeniä sitten lakkautettu yleinen sauna palauttaa sinne takaisin?

Mitä tehdään jäähallin peruskorjauksen ja laajennuksen kanssa ja luodaanko Mannerheimin puistosta tapahtumapuisto?

Keskustan asukasmäärää voitaisiin lisätä Raatin rannan ja Hollihaan asuinrakentamisella. Toteutetaanko visio?

Miten kehitetään asemanseutua arkkitehtuurikilpailun jälkeen. Entä mihin taipuu vanha kaupunginvarikon alue?

Pilottialustoja yrityksille voisi tarjota esimerkiksi Hollihaan lähiympäristön saarten kehittäminen vastapainona rakennusoikeudelle.

Milloin käynnistetään Kivisydän II:n suunnittelu tai muu pysäköintiratkaisu keskustan houkuttelevuuden varmistamiseksi?

Pelkkä hyvä strateginen tavoite ei riitä, se on nähty. Oulun kaupunkistrategiassa esimerkiksi mainitaan, että olemme matkailu- ja kongressikaupunki. Kovin vähän on realisoitunut. Siksi Hietasaaren matkailukaava on kulkenut niin kivikkoisia polkuja.

Se, miten yliopistokaupungit onnistuvat elinvoimansa lisäämisessä, luo hyvin erilaisia kehityskäyriä. Kaupungin ja koulutuslaitosten yhteinen näkemys vetovoimatoimenpiteistä on kriittisen tärkeä.

Yliopistokaupungeista parhaiten menestyy se, joka vie tämän tavoitteen konkreettisiin, yhteisiin toimenpiteisiin.

Sitä 200 000 asukkaan rajapyykkiä tulisi kunnolla juhlia vuodenvaihteessa.

Kasvu on elinvoimaa.

Fakta

200 000 asukkaan raja pian rikki

Oulun asukasluku on viimeisen virallisen tiedon mukaan hieman yli 198 000. Tieto on alkuvuodesta.

Väestötietojärjestelmän mukaan heinäkuun alussa Oulussa oli

198 913

asukasta.

Oulun väkiluku kasvaa vuosittain 2 000 – 2 500 asukkaalla, joten syksyllä ylittynee 200 000.

Juhlitaanko tapausta vai ei, se on kaupunginhallituksen päätettävissä.

Edes Jakkukylän ero Oulusta ja liitos Iihin tuskin laskee väkilukua takaisin alle 200 000:n. Liitos voi toteutua aikaisintaan tammikuun alussa 2018, joten ensi vuoden aikana ehtii tulla enemmän asukkaita kuin liitos veisi. Jakkukylässä on noin 450 asukasta.

Liitos on parhaillaan valtiovarainministeriön harkinnassa.

Matti Matinheikki

Oulun yhdyskuntajohtaja.

Aiemmin yksi Oulun apulaiskaupunginjohtajista, vastuualueena yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut sekä liikelaitokset. Tänä vuonna apulaiskaupunginjohtajaporras lakkautettiin.

Pitkä kokemus teknisen toimen
tehtävissä Oulussa: katutuotannon johtaja 2001–07, teknisen keskuksen johtaja 2007–12, yhdyskuntajohtaja 2012–13.

Syntynyt 1967 Raahessa.

Rakennustekniikan diplomi-
insinööri Oulun yliopistosta.

Päätökset vetovoimasta

Tarkastelussa neljä näkökulmaa:
Tapahtumapaikat ja tapahtumat, asukkaiden lisääminen keskustassa, yritysten pilottialustat sekä
mahdollistajat.

Yhteistyössä eri toimijoiden, kuten yliopiston, koulutus- ja tutkimuslaitosten sekä Kauppakamarin ja Pohjois-Pohjanmaan yrittäjien kanssa ratkaistaan, mihin satsataan.

Linjauksia odotetaan muun muassa seuraavista: Kongressikeskus,
Linnansaaren suunnitelmat, jäähallin korjaus, Mannerheimin puisto, Raatin rannan ja Hollihaan asuntorakentaminen, asemanseutu, vanhan kaupunginvarikon alue, Kivisydän kakkonen.

Oulu on pärjännyt toistaiseksi yliopistokaupunkien välisessä kilpailussa hyvin, mutta se ei ole itsestäänselvyys.

Creative Commons -lisenssi

Artikkelin lähde Kaleva 01.08.2016.