Äkäinen matkailuyrittäjä ei anna piiruakaan periksi
Atte Särkelä kertoo tulevassa kirjassa suunsa puhtaaksi Syötteen valoilmiöistä.
Elina UrsinAtte Särkelä ei jouda pyörittelemään peukaloitaan. Puuhaa on yllin kyllin, kesät talvet kotipuolessa Syötteellä.
Vaikka vastuu 1980-luvulla rakennetusta Kelosyötteen mökkikylästä on siirtynyt pojalle Saulille, jatkaa Särkelä itte lomakylän pajassa kivikorujen valmistamista.
Yrittäjyyden Särkelä oppi isältään Janne Särkelältä ja tämä puolestaan omalta isältään. Isällä oli Syötteellä kauppa, oli karjaa, metsää ja tukkisavottoja.
– Me olemme kaikki, koko suku, luonteeltamme äkäisiä yrittäjiä.
Kilpailu matkailijoista on kovaa Syötteellä ja se tuntuu Särkelöiden mökkikylässä.
– Syötteelle on rakennettu paljon. Pienet yrittäjät jäävät majoituskilpailussa jalkoihin. Yhteistyötä saisi alueella olla vielä enemmän. Ei muu auta kuin pinnistellä eteenpäin.
Vuodesta 2013 saakka Särkelä on koonnut muistoja elämästään ensi vuoden puolella ilmestyvään kirjaan. Aimo osan kirjasta saavat myös valoilmiöt.
– Sellaiset ihmiset, jotka eivät ole aikaisemmin tohtineet julkisuudessa kertoa valoilmiöistä, ovat käyneet minun juttusilla.
Osaan valoilmiöistä ovat Särkelän mukaan syynä maan alta tulevat kaasupurkaukset, mutta osa valoilmiöistä on selvittämättä.
– Eikä niitä voi kukaan järjellä ymmärtää.
Särkelä ei ollut yksin valoilmiöiden perässä.
– Sellainen henki oli Oulussa, että valoilmiöt piti selvittää. Pimeällä kuvaamiseen soveltuvan venäläisen Smena-kameran sain Oulun ufokerholta. Juoksipa Oulun yliopiston tutkijoitakin Syötteellä.
Sotaorvon lapsuus Syötteen korvessa ei ollut helppo, mutta sodasta ja sodan jälkeisestä ajasta Särkelän koko seitsenpäinen sisarussarja selvisi kovalla työllä.
Isästä, Janne Särkelästä ei sen koommin vuoden 1939 jälkeen kuulunut, kun tieto katoamisesta Savukosken taistelussa kiiri Syötteelle. Särkelä epäilee suojeluskuntaan kuuluneen isänsä joutuneen vangiksi Siperiaan, mutta mitään varmaa tietoa asiasta ei ole.
Äitikin lähti, kun löysi uuden miehen ja meni naimisiin pitämään taloa monen kymmenen kilometrin päähän Sarakylään.
– Teimme töitä toisiamme tukien.
Taksikuskiksi Särkelä ryhtyi velipoikien avustamana armeijan jälkeen. Näillä ajomatkoillaan hän seurasi laajasti ympärillä olevaa luontoa. Vuonna 1969 työajossa jossakin siellä edessä päin taivaalla leimahti.
Särkelä ei suinkaan ollut ensimmäinen kyläläinen, joka havaitsi merkillisiä valoilmiöitä Syötteen ympäristössä.
Kaikessa tekemisessä, myös valoilmiöiden tutkimisessa ja kuvaamisessa, Särkelän rinnalla ja tukena on seisonut oma vaimo Toini Särkelä.
Sellainen äkäinen mies Särkelä on, että lähti vaimonsa kanssa 80-vuotissyntymäpäiviensä alla ajelemaan ja nauttimaan kesälomasta Rovaniemen suuntaan.
fakta
Asuu yhä samoissa vaaramaisemissa.
Perheeseen kuuluvat eläkkeellä oleva kansakoulunopettaja Toini Särkelä sekä pojat Sauli ja Teijo.
Autoteknikon ja työntukijan koulutusta.
Ajoi Syötteellä taksia vuosina 1957–2002, sitä ennen savottatöissä.
Toimii mökkiyrittäjä Kelosyötteellä ja pitää korupajaa.
Tutkinut Syötteen valoilmiöitä vuodesta 1969.
Työn alla on kirja omasta elämästä.
koko suku, luonteeltamme äkäisiä yrittäjiä.”
Artikkelin lähde Kaleva 23.08.2016.