Tilkkupioneeri halusi palata lähtöruutuun

Oululainen tekstiilitaiteilija Vuokko Isaksson pitää kiinni
käsityön perustasta myös taidetta tehdessään.
Työ pitää pystyä puhdistamaan.

Riikka Marjomaa

Perinteinen neliömäinen muoto alkoi taannoin taas viehättää uudelleen tekstiilitaiteilija Vuokko Isakssonia.

Syntyivät teokset Sininen hämärä ja Pelastakaa edes meri, joiden muotoja pääsee katsomaan parhaillaan Oulussa Galleria 5:ssä esillä olevassa näyttelyssä Nainen tilkuttelee elämäänsä – Lady Quilts the Blues, 50 vuotta nykytilkkutaidetta.

– Nykytilkkutaide on kansainvälisesti niin monimuotoista ja monelta taholta lähestyttävää, että minun teki mieli palata lähtöruutuun – eli perusneliöön – ja sillä ilmaista itseäni. Moderni nykytilkkutaide ja luova tilkkuilu alkavat pahimmillaan olla sellaista silppusälää, ettei niistä enää aina tiedä, ovatko ne tilkkutaidetta, askartelua vai maalaustaidetta, Isaksson sanoo.

Sitä, miksi tilkkutaiteen määrittelystä on tullut haastavaa, Isaksson tarkastelee nyt myös väitöstutkimuksessaan. Hän työstää käsityötieteen alan väitöskirjaa, jossa hän pohtii muun muassa sitä, missä kulkee nykytilkkutaiteen ja kuvataiteen välinen raja.

– Kyse on taiteen identiteetistä eli siitä, mihin me asetamme taiteen reunat: milloin tämä on tilkkutaidetta, milloin kuvataidetta tai askartelua. Taiteilija itse määrittelee paikkansa taiteessaan, ja itse määrittelen niin, että jos alkaisin liimailla noita lappujani, tämä muuttuisi askarteluksi.

Isaksson kertoo omaksuneensa jo opiskeluvuosinaan 1960-luvulla sen käsityön tekemisen periaatteen, että työ pitää pystyä puhdistamaan. Samaa periaatetta hän noudattaa myös tilkkutaideteoksissaan. Niistä eivät teoksen osaset liukene pois pestessä.

Periaate ei ole itsestäänselvyys nykytilkkutaiteessa. Kun tilkkutyöt ovat nousseet sängyiltä seinille eli muuttuneet käyttötekstiileistä visuaalisiksi esineiksi, on samalla otettu vapauksia niin materiaaleissa kuin työtavoissakin.

Nainen tilkuttelee elämäänsä -näyttelyn nimi on sama kuin näyttelyssä esillä olevan ja Isakssonille läheisen teoksen. Nimen hän keksi jazzlegenda Billie Holidayn laulusta Lady Sings the Blues.

Teini-ikäisestä jazzmusiikkia kuunnellut Isaksson kertoo, että kyseisen tilkkutyön valmistuminen kuvastaa hänen taiteilijanluonnettaan osuvasti.

– Ranskassa oli Euroopan suurin tilkkutyöfestivaali, ja sen kilpailun teemana oli jazzmusiikki. Teema kolahti minuun välittömästi. Kun aloin lähettää kilpailutyötäni, huomasin, että määräaika palautukselle oli umpeutunut viikkoa aikaisemmin. En vain osaa kilpailla – se on ihan leimallista minulle.

Kilpailuvietin puutteesta huolimatta tilkkutaiteen suomalaispioneerin ura on yltänyt peräti viidelle vuosikymmenelle. Sinä aikana hän on osallistunut melkeinpä vuosittain niin kotimaisiin kuin kansainvälisiinkin näyttelyihin.

”Itse määrittelen niin,
että jos alkaisin liimailla noita lappujani, tämä muuttuisi askarteluksi.”

Vuokko Isaksson

tekstiilitaiteilija

Oulussa Isakssonin töitä ei ole nähty kovin usein, vaikka Oulu on ollut taiteilijan kotikaupunki jo pitkään. Viimeisin yksityisnäyttely oli 1990-luvulla.

Fakta