Oulun talvet entistä loskaisempia

Ilmastonmuutos tekee Pohjois-Suomen talvista leudompia ja sateisempia.

Ulla Ingalsuo

Yhdestä asiasta kansainväliset lumi- ja jäätutkijat ovat yhtä mieltä: muutosta tapahtuu, mutta siitä, mihin suuntaan, ei ole yksimielisyyttä.

– Jäätikköalueiden sulaminen voi aiheuttaa joko läntisten tai itäisten ilmamassojen vallan. Riippuen siitä, kumpi hypoteesi toteutuu, ilmastomme joko lämpenee tai kylmenee. Lännestä tulee yleensä lämmintä ja kosteaa, idästä kylmää ja kuivaa, sanoo johtava hydrologi Esko Kuusisto Suomen ympäristökeskuksesta.

Napapiiriä ympäröivien alueiden johtavat tutkijat ovat koolla tällä viikolla Kuusamossa pohtimassa muun muassa ilmastonmuutosta arktisessa ympäristössä.

Ilmaston lämpenemisen aiheuttamat muutokset ovat dramaattisimpia arktisen alueen äärireunoilla ja alkuperäiskansoille esimerkiksi Pohjois-Amerikassa. Suomessa lumen ja jään muutoksista kärsii muun muassa poroelo: kevättalven lumipeitteestä on tullut entistä kovempaa, mikä vaikeuttaa porojen ravinnonsaantia.

– Vaikutukset näkyvät myös matkailussa. Keski-Euroopan talvet alkavat olla lumettomia mutta esimerkiksi täällä Koillismaalla lumipeite pysyy, kun sadanta näyttää tilastojen valossa kasvavan.

Professori Björn Klöve Oulun yliopistosta muistuttaa, että ilmastonmuutoksen aiheuttaman lämpenemisen lisäksi talvisiin lumi- ja jääolosuhteisiin vaikuttaa myös kulloinenkin ilmasto, jonka muutokset ovat luonnollista vaihtelua. Nyt meneillään oleva lämmin jakso on alkanut 1980-luvun loppupuolella. Ilmastonmuutos tapahtuu hitaasti ja loivasti, mutta kulloinenkin ilmasto muuttuu jyrkemmin ja sahaavammin.

– Kyseessä ovat rinnakkaiset ilmiöt. Esimerkiksi Hailuodon jäätien jään paksuutta tutkittaessa on huomattu, että vuodesta 1974 sen aukiolo on lyhentynyt jatkuvasti, mutta joukkoon mahtuu 1990-luvulla myös hyviä talvia, jolloin jäätie oli paksu ja pitkään ajettavissa. Pääsääntöisesti näyttää siltä, että talvitieaika lyhenee mutta kyllä vielä tulee talvia, jolloin Hailuotoon ajetaan jäätä pitkin kuukausitolkulla.

Myös Esko Kuusisto tunnistaa ilmiön. Viimeisen 50 vuoden aikana Oulujärven jään sulaminen keväällä on aikaistunut 15 vuorokaudella ja jäätyminen myöhentynyt 16 vuorokaudella. Jääpeiteaika on siis lyhentynyt reilulla kuukaudella.

– Kyllähän tämä on selvä trendi. Pieni ihme olisi, jos kehitys pysähtyisi.

Toinen selkeä trendi Kuusiston tutkimuksissa on lumipeitteen korkeuden kasvu. Vaikka lumipeiteaika lyhenee, sen korkeus saattaa jopa kasvaa nykyisestä, kun sadanta pohjoisessa lisääntyy.

– Lunta tulee rötkähtelemällä erityisesti silloin, kun lämpötila on lähellä nollaa. Oululaisille tämä tarkoittaa entistä loskaisempia talvia, sillä meri pitää pakkaset loitolla.

Lähes helteisessä Kuusamossa jääpeitteestä puhuminen tuntuu kaukaiselta, mutta tutkijat ovat tosissaan. He toivovat puheillensa painoarvoa ja siitä pontta päätöksenteon tueksi.

– Muutos on vääjäämätön, mutta sen vauhtiin voidaan vaikuttaa. Esimerkiksi Kiinan viimeaikaiset päätökset kivihiilen käytön rajoittamisesta voivat olla kansainvälisesti hyvin merkittäviä. Haluan ajatella tätä asiaa optimistisesti neljän lapsenlapseni vuoksi, Kuusisto sanoo.

Fakta