– Tänne kun tullaan, tullaan asumaan, ei käymään, tietää C-talon Kari Smal.
Viime vuodet on taloyhtiössä remontoitu tiuhaan: pohjaviemärit, katot, julkisivut ja piha.
– Aikoinaan oli tiukkojakin neuvotteluja, mutta viime vuosina remonteista on saatu sovittua hyvällä yhteishengellä, muistelee taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Erno Marjakangas.
Ernon vaimo Emma Marjakangas pyytää yleisön huomion ja ilmoittaa alkavasta urheiluosuudesta, Olympialaisista.
– Voi ei, urheilua, huokailevat asukkaat, mutta pian kisataan hulavanteen pyörityksessä, kananmunan kuljetuksessa ja tietovisassa.
Puutarhajuhlia on yhtiössä vietetty yhtiön alkuajoista lähtien. 60-luvulla asukkaiden lapset viihdyttivät näytelmillä, lauluilla ja rooliasuilla. Rooliasuista ei ole täysin luovuttu, sillä puutarhajuhlissa on tällä kertaa teemana 60-luku. Aiemmin on juhlittu muun muassa Western- ja Amerikka-hengessä.
Monenlaista asukasta on mahtunut yhteisöön vuosikymmenten aikana, kuten kirjailija Kristiina Vuori sekä ex-ministeri Suvi Linden. Julkisuus-statusta kantaa myös huuliveikko Ilkka Törmänen, jonka useat oululaiset tuntevat Alkon asiakaspalvelijana. Törmänen varttui taloyhtiössä, ja nyt 20 vuoden tauon jälkeen hän muutti takaisin lapsuudenkotiinsa.
– 8-vuotiaana minä täällä jo vislailin silloisen isännöitsijän tytölle, kun olin ihastunut.
Nyt Ilkan kainalossa lepää tytön sijasta taloyhtiön arpajaisista voitettu herkkukori. Voitto ei tullut muille yllätyksenä, sillä aiemmin asukkaina olleet Ilkan vanhemmat voittivat herkkukorin useammin kuin kukaan muu.
Alusta saakka talossa asuneiden Heiskasten mieleen nousee vielä yksi persoona.
– Aidanrakentaja Kiimalainen rakensi tontin rajaa kiertävää 70 metristä kiviaitaa pari vuosikymmentä. Tarkoitus oli kai pitää Lintulan puolen asukkaat erillään meistä, tai mitä lie luonnontieteen maisterin mielessä liikkui, kun keräsi isoja kiviä Lintulammen ympäristöstä aidan rakenteiksi. Pihapiirin lapset kutsuivat muuria Kiima-muuriksi. Ei siis Kiinan-muuriksi, nauraa Pentti Heiskanen.
Aboriginaaleja, taloyhtiön ensimmäisiä asukkaita, edustavat Pentti ja Eila Heiskanen muistavat, kuinka yhtiön kiinteistöjä pidettiin alkuaikoina parempiosaisten asumuksina. Tien toisella puolella yhtiöön kuulumattomat rivitalot omisti osin Oulun yliopisto, joka tarjosi huoneistoja virka-asunnoiksi professoreille. Myöhemmin asukkaat lunastivat niitä.
– Meidän tytöt lähettelivät viestejä toisilleen parvekkeiden välille viritetyn narujärjestelmän kautta.
– Salasana oli Sumpara. Kun sen kuuli, tiesi, että viesti tulossa, nauraa Heiskasten seinänaapurina 40 vuotta asunut Liisa Leskelä.
Illan hämärtyessä juhlatelttaan katetuista perinteisistä nyyttäriherkuista valtaosa on kadonnut. Huomenna siivotaan – yhdessä.
Arkkitehti Veikko Kerola Oulusta on suunnitellut Haapanatie 35:n kanssa samanlaisia punatiilirivitaloja myös Kaukovainiolle, Koskelaan ja Rajakylään.
Taloyhtiössä on vietetty puutarhajuhlia 1960-luvulta lähtien. Viimeksi asukkaat kokoontuivat yhteiseen juhlaan elokuun alussa.
Pihamaalle pystytettiin juhlateltta, jossa oli tarjolla nyyttäriperiaatteella erilaisia herkkuja.
Jailhouse Rock, Elvis Presleyn vuonna 1957 levyttämä musiikkikappale viritti asukkaiden jalkoja jive-tanssiin, kun Haapanatie 35:n taloyhtiö järjesti puutarhajuhlat. Eila Heiskanen (vas.), Pirkko Kettunen ja Sinikka Kaattari maistelivat itse kunkin asukkaan tuomia syötäviä. Kananmunan kuljettaminen on seuratuin laji taloyhtiössä, ainakin puutarhajuhlien olympialaisissa. Ilkka Törmänen menestyi arpajaisissa ja sai palkinnoksi syliinsä herkkukorin.
Artikkelin lähde Kaleva