Artikkelin lähde Kaleva
Oululaiskirjailija Matti Hällin jutuista haaviin jäi neljätoista.
Pekka TuomikoskiJatkosotaa ei ollut yhtä helppoa ”myydä” suomalaisille kuin talvisotaa. Tarvittiin kohdennettua viestintää erityisesti kotijoukoille, ja armeija säännösteli tiukasti sodasta annettavaa kuvaa.
Sensuuri toimi tehokkaasti.
Nyt sota-ajan sensuroidut kirjoitukset ovat viimein nähneet päivänvalon yli 70 vuoden arkistopimeyden jälkeen. Ne ovat arvokkaita ajankuvia.
Kansallisarkistosta Helsingin Sörnäisistä löytyy sensuroituja niin kutsuttuja TK-kirjoituksia. Tiedotuskomppanioiden rintamakirjeenvaihtajien eli TK-miesten kirjoittaman tekstit oli tarkoitettu suomalaiseen lehdistöön, mutta syystä tai toisesta niitä ei julkaistu: joko ne olivat liian yksityiskohtaisia, ajankohtaan nähden sopimattomia tai sisälsivät arkaluonteista tietoa.
Usein ajateltiin myös kotirintaman mielialoja sekä kirjoituksen vaikutusta niihin.
Oululaiskirjailija Matti Hälli (1913–1988) soti TK-miehenä jatkosodan kynärintamalla. Hällin kirjoituksista sensuroitiin 14, mikä ei ollut lainkaan tavaton määrä yhdelle rintamakirjeenvaihtajalle.
Kaikkiaan jatkosodan aikaisista noin 8 000 TK-kirjoituksesta yli tuhat sensuroitiin, joiltakin yksittäisiltä kirjoittajilta jopa sata.
Hällin TK-kirjoitukset ovat luonteeltaan hyvin laaja-alaisia. Kuten kirjailijan kuuluukin, Hälli havainnoi ympäristöään monipuolisesti ja toisinaan jopa humoristisesti. Sodan keskelläkään sarkasmi ja syvällinen ilmaisu eivät päässeet unohtumaan.
Sensuroiduista artikkeleista Tehokas lähitaisteluase kertoo liekinheittimestä. Väellä ja voimalla puolestaan kuvailee Ilomantsin mottitaisteluita. Ensimmäinen kala -artikkelissa on kyse hauskasta rintamakaskusta. Vanhan Viipurin tunnelmia on puolestaan kulttuuripuolelle hyvin sopiva revyyarvostelu.
Hälli on kirjoittanut myös sissisodasta, rauhanteosta sekä Itä-Karjalan kauneudesta ja kaihosta.
Kokonaisuudessaan Hällin tuotanto saa sensuroidusta TK-materiaalista kaivatun lisän, joka täyttää pientä tietoaukkoa rintamakirjeenvaihtajan elämänvaiheesta. Näin elämäkerta täydentyy.
Kiireisissä tunnelmissa ennen jatkosodan alkua nostatetulla päämajan tiedotusosastolla oli tärkeä rooli jatkosodan kotimaisessa propagandassa. Osasto oli tavallaan armeija armeijassa.
Ylipäällikkö C.G.E. Mannerheim nimitti välirauhan aikana tuolloisen SDP:n järjestösihteerin Kalle Lehmuksen luomaan melkein tyhjästä Suomen armeijalle oman tiedotusyksikön. Lehmus tarttui toimeen.
Omien suunnitelmiensa syventämiseksi hän kävi hakemassa oppia natsi-Saksasta keväällä 1941 hieman ennen jatkosodan syttymistä. Opintomatka teki vaikutuksen Lehmukseen, jolla vain aika tahtoi loppua kesken.
Suomalainen organisaatio oli riisutumpi ja kiihkottomampi versio natsi-Saksan valtaisaan propagandakoneistoon verrattuna.
Tiedotusosaston alaisuudessa toimineita yksiköitä nimitettiin aluksi propagandakomppanioiksi. Pian nimi muuttui tiedotuskomppaniaksi, josta johtuvaa lyhennettä TK käytettiin niin rintamakirjeenvaihtajien kuin heidän tekstiensäkin yhteydessä.
Moni jatkosodassa toimineesta 210 rintamakirjeenvaihtajasta kirjoitti siviilissäkin ammatikseen.
Hällin lisäksi rintamakirjeenvaihtajiksi lähteneitä kirjailijoita olivat muun muassa Matti Kurjensaari, Olavi Paavolainen, Oiva Paloheimo, Armas J. Pulla, Sakari Pälsi, Unto Seppänen ja Olof Enckell sekä Lorenz von Numers.
Tunnetuimpia runoilijoita samassa sota-ajan sijoituksessa olivat Yrjö Jylhä, Viljo Kajava, Toivo Lyy, ja Martti Haavio.
Aarne Haapakoski ja Martti Löfberg puolestaan edustivat jännityskirjallisuuden genreä.
Ylioppilaaksi Oulun lyseosta 1933. Sota katkaisi opinnot, mutta sota-aikana ja syntyivät ensimmäiset romaanit.
Toimi sodan aikaan rintamakirjeenvaihtajana (TK-mies) sekä ohjelmapäällikkönä ja erilaisissa sivistystä ja pätevyyttä vaativissa tiedotuskomppanian tehtävissä.
Perääntymisvaiheen teksteistä heijastuu karu realismi. Sodan ihannointi on kuorittu niistä pois.
Yhteiskuntatieteen kandidaatti 1952, jo kirjailijan uran ollessa täydessä vauhdissa.
Kuvasi kirjailijana kymmenissä romaaneissaan erityisesti Oulua ja Hailuotoa. Oulu-trilogia ilmestyi 1957–1967.
2. tiedotuskomppanian miehiä Viipurissa. Tiedotuskomppanian alikersantti Popoff ja vangiksi saatu politrukki lähettävät mottiin saarretuille vihollisille äänilevyohjelmaa tykistkeskityksen lomassa.
Artikkelin lähde Kaleva