”Politiikassa ydinasiana on aina ihminen”

Tyrnäväläinen Tapani Tölli jättää perunanviljelyn ammattilaisille.

S

Kansamme edustaja 15/18

Oulun vaalipiirissä

Juttusarjassa esitellään kaikki

Oulun vaalipiirin kevään edus-
kuntavaaleissa valitut 18 kansanedustajaa.

Aki Harju

Tyrnäväläinen Tapani Tölli pani tyytyväisenä merkille viimeviikkoiset uutiset Fennovoiman etenemisestä.

– Asiaa on valmisteltu pitkään, joten on perusteltua viedä se maaliin saakka. Hankkeen merkitys Pohjois-Suomen talouselämälle ja uskottavuudelle on suuri. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että jättäisimme bioenergian sivuun, Tölli sanoo.

Neljännen kauden kansanedustaja on ehtinyt pitää istuntotauolla vähän lomaakin. Lomapäivät ovat kuluneet lähinnä polttopuita ja muita pihatöitä tehdessä.

– Kävimme myös mökillämme Kannonkoskella. Puhelin on soinut ja kirjoituksia on pitänyt valmistella lomasta huolimatta. Asiat eivät jää koskaan kokonaan lomalle.

Pihatyöt Tyrnävällä ovat samalla Töllin harrastus ja henkireikä.

– Ei minulla ole sellaisia hienoja harrastuksia. En ole opetellut pelaamaan golfia.

Tölli ehti toimia vajaan vuoden hallinto- ja kuntaministerinä Mari Kiviniemen hallituksessa. Tällä kertaa haluja ministeriksi ei ollut.

– Olen nykyiseen tilanteeseen hyvin tyytyväinen. Olen ollut ministerinä, joten tiedän, että se on raakaa työtä. En ollut tyrkyllä tehtävään, eikä siihen kannatakaan olla tyrkyllä. Siihen kutsutaan.

Tölli tuli päivän politiikkaan varsin varttuneella iällä, yli viisikymppisenä. Sitä ennen hän ehti työskennellä pitkään Tyrnävän kunnanjohtajana. Vahva kiinnostus yhteisiin asioihin syntyi kuitenkin jo opiskeluaikoina Helsingissä.

– Olin Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan edustajistossa kolme vuotta 1970-luvulla. Silloin opiskelijapolitiikka oli oikein kiivasta.

Vuosikymmen oli aatteiden taistelun aikaa. 1970-luvun radikalismin kuohuissa valkeni lopullisesti myös Töllin puoluekanta.

– Keskustalaisuus näyttäytyi ihmisläheisenä aatteena, hän muistelee.

Tölli pääsi eduskuntaan toisella yrittämällä vuonna 2003. Tähän mennessä hän on ehtinyt käydä jo viisi kiivastahtista eduskuntavaalikampanjaa. Kampanjointi ja jatkuva vaaleihin valmistautuminen lyövät leimansa edustajan työhön.

– Kaikki mitä tekee, heijastuu siihen luottamukseen, minkä vaaleissa ehkä kerää. Pitää kuitenkin muistaa, että vaaleissa ei ole elämä pelissä. Täytyy olla muitakin vaihtoehtoja kuin politiikka. Jos ei tule valituksi, pitää elää sen mukaan.

Tölli kuvaa itseään kaikin puolin tavalliseksi, rauhalliseksi ja vaatimattomaksi mieheksi. Niin työn kuin elämän pohjana ovat kristilliset perusarvot. Poliittisessa toiminnassa ydinasiana on ihminen.

– Elämäntapakysymyksissä tavallinen riittää. Ei elämässä tarvitse olla luksusta. Ilot tulevat monesti pienistä asioista.

Tölli on asunut perheineen Tyrnävällä, perunapitäjässä, jo 25 vuotta. Siitä huolimatta hän ei ole ryhtynyt perunanviljelijäksi. Viljely on hänen mielestään ammattilaisten työtä.

– Kun muutin Tyrnävälle, pyysin paikallisilta viljelijöiltä neuvoja perunan kasvattamiseen. He sanoivat, että meistä olisi parempi, jos et viljelisi ollenkaan, Tölli naurahtaa.

Hän tietää, että ammattiviljelijän peltojen viereen perustettu kotitarvepalsta voi lisätä ruttoriskiä.

Fakta

Tapani Tölli

Ikä: 64 vuotta

Kotipaikka: Tyrnävä

Koulutus: valtiotieteiden
maisteri

Työura: Tyrnävän kunnan-
johtajana 1991–2013. Tätä ennen tehtäviä tullihallituksessa, valtionkonttorissa ja Työn-
antajain Keskusliitossa.

Perhe: puoliso Kaija ja kuusi
lasta

Merkittävin poliittinen saavutus: ”Se, millä tavalla olen pystynyt vaikuttamaan edellisen hallituksen kuntauudistuksen linjan muuttamiseen.”

Tämän kauden kolme tärkeintä asiaa: 1) Suomen talous on saatava kuntoon. 2) Oikeudenmukaisuus on säilytettävä leikkauksista huolimatta. 3) Sisäinen ja ulkoinen turvallisuus
on varmistettava.

Kolme kantaa:

Iin ja Limingan välinen lähijunaliikenne on hyvä ajatus... KYLLÄ.

Kollajan allas on rakennettava… KYLLÄ.

Talvivaaran kaivoksen toimintaa on pidettävä yllä, vaikka
se pitäisi tehdä pääosin yhteiskunnan varoin… KYLLÄ.

Tapani Tölli aloitti varusmiespalveluksensa Pohjanmaan Tykistörykmentin kolmannessa patterissa vuonna 1971. Nykyisin kasarmin rakennukset ovat Ammattiopisto Luovin omistuksessa.



Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva