Artikkelin lähde Kaleva
Suurimman osan tästä ajasta oli ratin
takana Matti Lapola.
Anne Helaakoski
Näin uutisoi Kaleva 18.2.1975 otsikolla Kirjastoautolle syntyi tungosta.
Kuskina Oulun ensimmäisessä kirjastoautossa oli juuri kirjastotöissä aloittanut Matti Lapola. Kaverinaan autossa hänellä oli kirjastovirkailija Leena Vähämetsä.
Lapolalla alkuajat olivat melkoista opettelua. Autoilla hän kyllä oli ajellut, mutta kirjastotyö oli uutta.
– Pikkuhiljaa se lähti, ja siitä tulikin sitten pitempiaikainen huki, muistelee vuonna 2009 eläkkeelle jäänyt Lapola. Vuosia kirjastoauton ratissa kertyi 35.
Kirjastoauto sai nimekseen Matleena, yhdistelmänä Lapolan ja Vähämetsän etunimistä.
– Olin hakemassa autoa koritehtaalta ja sillä aikaa kirjaston tytöt oli keksineet nimen. Ilman minun lupaani. No, hyvä nimihän se oli.
Matleena joutui heti melkoiseen pyöritykseen, kuten Kalevan silloisesta uutisoinnistakin voi päätellä. Vuoden 1975 aikana autosta lainattiin 176 345 kirjaa, mikä on yhä Oulun kirjastoautotoiminnan ennätysvuosi.
– Osaksi se oli varmaan uutuudenviehätystä, ihmiset tulivat uteliaisuuttaan. Toisaalta esimerkiksi Rajakylässä ei ollut silloin kirjastoa ollenkaan, Lapola kertoo.
Lapset ottivat Matleenan heti omakseen. Syykin oli selvä. Kirjastoauton 39 pysäkistä 12 sijaitsi kouluilla.
– Lähdimme liikkeelle iltapäivällä ja kävimme päivässä parilla koululla. Lapset olivat innokkaita silloin ja varmaan ovat nytkin. Kirjastoauto oli suuri tapahtuma.
Niin sen täytyi olla, sillä esimerkiksi Merituulen koululla lainattiin Kalevan mukaan 45 minuutin aikana 311 kirjaa. Rajakylässä rynnistys oli ollut niin suuri, että sinne harkittiin erikseen lasten ja aikuisten vuoroja.
Lapola ehti uransa aikana ajaa kolmella eri kirjastoautolla. Vuonna 2005 käyttöön otettua Teuvoa hän oli mukana suunnittelemassa, ja ehti sillä muutaman vuoden ajella ennen eläköitymistä.
Iin kunnan ja Oulun yhteisessä Akseli-autossa Lapola ei ole käynyt, mutta 2012 hankittua Onnelia Lapola kävi katsahtamassa, kun oikein varta vasten kutsuttiin.
Nykyinen Oulun kirjastoautomeininki saa Lapolalta kiitosta. Oulun laajennuttua autot suuntaavat muun muassa Ylikiiminkiin, Haukiputaalle ja Oulunsaloon sekä ihan syrjäkylillekin. Lisäksi kirjastoautot palvelevat uusien kaupunginosien asukaita.
– Kirjastoauton periaate on, että mennään asiakkaan luokse, sinne, missä ei ole kiinteitä kirjastoja. Uusilla asuinalueilla kirjastoautot menevät ensimmäisenä hätiin kansalaisia palvelemaan. Kun kiinteitä kirjastoja rakennetaan, kirjastoauto lähtee pois.
Matti Lapolan mukaan kirjastoauto on äärettömän joustava kirjastomuoto.
Toiminta mukautetaan tarpeen mukaan.
– Ja ovathan kirjastoautot olleet vaalihuoneinakin.
Pitkän uran kirjastovirkailijana ja -auton kuljettajana tehnyt Matti Lapola seurasi juhlaa mielissään. Kirjastojen tekninen kehitys on edennyt maailman mukana, Lapola mietti. Tosin aikoinaan puhelimen saaminenOnnelin edessä pidetyssä juhlassa esiintyi Oululahden koulun kuoro Heli Pekaman johdolla. Laulu-leikkiesityksestä vastasivat puolestaan Oulun Montessori-päiväkodin lapset, ja Haapalehdon päiväkotilaiset sanailivat yleisölle lorukimaran.
Taiteilija M.A. Nummisen juontamaa juhlaa oli saapunut seuraamaan aukion täydeltä yleisöä, ja myös moni ohikulkija jäi esityksiä seuraamaan.
Juhlapuheen pitänyt Oulun apulaiskaupunginjohtaja Piia Rantala-Korhonen muistutti, että kirjasto on yhä suomalaisten suosituin kulttuuripalvelu.
Juhlan kunniaksi tilaisuuteen oli kutsuttu muistamista varten kirjastoauton pitkäaikaisia asiakkaita. Heidät kukittivat kirjastopalveluiden johtaja Jouni Pääkkölä ja kirjastoautonkuljettaja Markku Alikoski.
Tilaisuudessa myös julkistettiin kaupunginkirjaston julistaman Unelmien kirjastoauto -piirustuskilpailun voittaja. Kellolaisen Hietalammen koulun kakkosluokkalainen Eemil Pirilä pokkasi piirustuksestaan palkinnoksi piparkakkukirjastoauton.
Pirilän taitelema vauhdikas kirjastoauto koristi myös juhlien käsiohjelman kantta.
Kun vielä Oululahden koulun kuoro kajautti ilmoille kirjastoauton onnittelulaulun, oli aika siirtyä kahvin, mehun ja keksien kimppuun. Mutustelijoita viihdyttivät kirjaston Meripoijjaat merimieslauluilla.
Artikkelin lähde Kaleva